Asumiskustannukset ylittävät harvoin 40 prosenttia suomalaisten lapsiperheiden käytettävissä olevista rahatuloista. Lapsiperheiden tulonsiirtoina saamat asumistuet ovat Suomessa suuremmat ja pienituloisia lapsiperheitä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tiedot perustuvat vuosittain laadittavaan otospohjaiseen EU-SILC-mikroaineistoon.
Asuinolot
Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.
Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso vuorovaikutteiselta kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.
Nousujohteinen talouskehitys on saanut yhä useamman kiinnostumaan asuntosijoittamisesta. On jopa kirjoitettu, että asuntosijoittamisesta on tullut ”tuulipukukansan bisnestä”. Tarkan kuvan muodostaminen ilmiön todellisesta koosta on kuitenkin hankalaa.
Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumispaikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.
Kuuden suurimman kaupunkialueen väestömäärää lisäävät nuorten, lapsiperheiden ja ulkomailta tulleiden muuttoliike. Etenkin lapsiperheiden on vaikea löytää sopivaa asuntoa kaupunkikeskuksista. Ahtaasti asuminen onkin viime vuosina lisääntynyt.