Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 0,5 prosenttia sai vähintään miljoonan euron perintöosuuden vuonna 2020. Nämä perinnönsaajat saivat maksettavaksi yli kuudenneksen perintöveroista. Perintöosuuden arvon lisäksi perintöverojen jakautumista on relevanttia tarkastella myös esimerkiksi sukulaisuussuhteen, iän ja tulojen mukaan.
Mitä jos varainsiirtovero korvattaisiin kiinteistöverolla?
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin kaupunginkanslia havaitsivat tutkimuksessaan, että varainsiirtovero vähentää ihmisten muuttohalukkuutta. Varainsiirtovero on valtion keräämä vero, jonka ostaja maksaa kertaluonteisesti ostaessaan esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteistön. Veroprosentti on 2 prosenttia asunto-osakkeen ostohinnasta ja 4 prosenttia kiinteistön ostohinnasta.
Koska valmius muuttaa esimerkiksi työn perässä vaikuttaa osaltaan työllisyysasteeseen ja sitä kautta talouskasvuun, verotyöryhmä esittää varainsiirtoveron poistoa aiemmin mainittujen tutkimustulosten nojalla.
Jos valtion verotulojen ei haluta laskevan, tulisi veron poisto kompensoida jollain muulla toimenpiteellä. Verokertymän menetystä paikkaamaan on ehdotettu vastaavaa korotusta kiinteistöveroon. Kiinteistövero poikkeaa luonteeltaan varainsiirtoverosta: kiinteistövero perustuu kiinteistön omistukseen ja valtion sijasta sen perii kunta.
Mutta miten merkittävä tulonlähde varainsiirtovero ylipäänsä on valtiolle? Entä kiinteistövero kunnille?
Vuonna 2017 valtio sai varainsiirtoveroa 0,8 miljardia ja paikallishallinto kiinteistöveroa 1,8 miljardia euroa (kuvio 1). Vertailun vuoksi arvonlisäveron tuotto valtiolle oli 20 miljardia vuonna 2017.
Kaiken kaikkiaan valtio keräsi vuonna 2017 verotuloja 47 miljardia ja paikallishallinto 23 miljardia, yhteenlaskettuna siis 70 miljardia euroa. Varainsiirtoveron osuus kaikista valtion verotuloista on näin ollen melko vähäinen, 2000-luvulla osuus on vaihdellut 1–2 prosentin tietämillä (kuvio 2).
Hallitus korotti varainsiirtoveroa vuonna 2013, jonka jälkeen kertymä on hieman kasvanut. Viimeisten neljän vuoden aikana varainsiirtoveron kertymä on vaihdellut 700–900 miljoonan välillä.
Jos jätetään mahdolliset dynaamiset vaikutukset laskelman ulkopuolelle, kiinteistöveroa olisi pitänyt vuodesta 2013 alkaen kerätä noin puolet nykyistä enemmän ja tilittää korotettu osuus valtiolle, jotta sillä olisi voitu korvata varainsiirtoveron kertymä.
Esimerkiksi vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti saa tällä hetkellä vaihdella välillä 0,41–0,90 prosenttia. Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, varainsiirtoveron korvaamiseksi tämä tulisi nostaa 0,75 prosenttiin.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen talous ja ympäristötilastot -yksikössä julkinen talous ja sektoritilinpito -vastuualueella.
Vuosittainen tilasto verokertymistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.
Tarkempi kuvaus veroista ja verotuksesta löytyy muun muassa valtiovarainministeriön sivuilta.
Lue samasta aiheesta:
Vaikuttaako lasten määrä perheiden kokonaisveroasteeseen? Kulutustutkimuksen aineiston perusteella ei.
Kulutukseen kohdistuvia arvonlisäveroja maksetaan Suomessa noin 17 miljardia euroa, josta yli puolet on kotitalouksien maksamaa. Suhteessa tuloihin pienituloisimmat maksavat niitä eniten, mikä heikentää kokonaisveroasteen progressiota.
Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.
Varainsiirtoverokannan yhtenäistämisen vaikutus verokertymään olisi pieni, ja se saattaisi piristää omakotitalokauppaa, laskee Ilkka Lehtinen.
Sähköinen varainsiirtoveroilmoituksen raportointi nopeuttaisi asuntokauppojen tilastointia ja parantaisi ennakkotietojen osuvuutta. Kiinteistönvälittäjiä laki velvoittaa sähköisiin ilmoituksiin reilun vuoden kuluttua, omatoimikauppoja velvoite ei koske.
Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.
Yritysten generoimat verotulot ja veronluonteiset maksut olivat Uudellamaalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista verotuloista koko maassa, vaikka Uudenmaan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.