Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Käyttöä vessa­paperille koti­opetuksessa

18.3.2020
Kuva: Päivi Linna-Koski

Onko kotona extrapaali wc-paperia? Ja etä­opetettavia ylä­koululaisia? Tässä ehdotus asioiden yhdistelemiseksi.

Vaikuttavin tilastollinen esitys, jonka olen nähnyt, tehtiin nimittäin kymmenellä vessapaperi­rullalla. Olen jonkun kerran halunnut toistaa näkemäni, mutta koskaan ei ole ollut tarpeeksi rullia – aina on pitänyt improvisoida kukka­ruukuilla sun muilla, mikä on syönyt visuaalista tehoa.

Nyt kun tarvittavat rullat löytyvät kaikilta, ehdotan kotona pidettäväksi tilasto- ja väestötieteen havainto­esitystä, jossa on aimo annos myös ekologisesti tärkeää tietoa, ripaus taikuuttakin.

Esityksen voi käydä opiskelemassa täällä ja sitten soveltaa sitä tähän päivään ja kotiyleisön tasolle. Ruotsalainen lääkäri, miekannielijä ja tilasto­valistaja Hans Rosling havainnollistaa vessapaperi­rullilla, miksi maailman väki­määrä nousee 10 miljardiin, vaikka väestö­­räjähdys on jo taltutettu.

Yksi rulla merkkaa miljardia maapallon asukasta. Kun vuosia sitten näin livenä Roslingin esityksen, kuuden rullan alhaalta paksumpi torni muuntui viiden rullaparin seinämäksi. Maapallon väestön vanhetessa ikärakenne tasoittui, kun alle 15-vuotiaiden lasten lukumäärä oli jo lakannut kasvamasta noin kahdesta miljardista.

Lapsihuippu on jo saavutettu, oli yksi Roslingin fakta­pohjaisista viesteistä maailmalle. Väestö kasvaa vielä jonkin aikaa, sitä ei voi pysäyttää, koska nuoria ihmisiä on niin paljon. Mutta väestö­räjähdyksen moottori, korkea hedelmällisyys, on jo sammunut useimmissa maailman maissa.      

Hans Roslingin näkemykselle ja osaamiselle olisi muutenkin nyt käyttöä. Ennen menehtymistään vuonna 2017 Rosling ehti olla torjumassa ebola-epidemiaa Länsi-Afrikassa.

Toivottavasti Roslingin kollegat tekevät nyt yhtä hyvää työtä analysoiden kylmä­päisesti informaatiota ja tehden siitä harkittuja päätelmiä. Fakta­pohjaiselle päätöksen­teolle on nyt käyttöä – niin kuin veskipaperi­rullillekin.

 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons