Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Väestöllisen keskipisteen matka etelään hidastunut

10.6.2021
Twitterissä: @PasiPiela
Kuva: Risto Wuolle

Väestölliset keskipisteet kertovat sekä väestön muuttoliikkeistä että väestönlaskennan kehityksestä. Väestöllisen keskipisteen laskentaa menetelmineen käsittelin vuonna 2019 blogitekstissäni. Väestöllinen keskipiste – niin sanottu Weberin piste – on siis piste, josta on lyhin etäisyys kaikkiin asuinpisteisiin. Kartta on nyt päivitetty uusilla pisteillä alle.

Weberin piste on viilettänyt Hämeenlinnan Hauholla jo yli 20 vuotta. Kolme viime vuotta se on viihtynyt Eteläisen kylän alueella. Tuorein vuoden 2020 lopun väestötiedoille perustuva väestöllinen keskipiste on nyt siirtynyt metsästä peltoaukealle 24,6635 astetta itäistä pituutta ja 61,0839 astetta pohjoista leveyttä (ETRS-TM35FIN-koordinaatteina N: 6774386, E: 373979).

Piste oli viime vuosina matkannut reipasta yli kilometrin vauhtia etelään, ja viime vuonna kysyin syystäkin: onko vauhti kiihtymässä?

Nyt piste on kuitenkin viime mittauksesta liikkunut vain 871 metriä. Viimeksi yhtä lyhyttä matkaa tehtiin vuonna 2015.

Kuten aiemminkin, piste on edelleen Espoon yläpuolella, ja se on selvästi siirtynyt myös länteen päin, 127 metriä. Vahvistuva länsi siis estää pisteen liikettä kallistumasta suoraan etelään. Katsokaamme tilannetta taas ensi vuonna.

Weberin pisteet vuodesta 1985 kunkin vuoden lopun väestötietoihin perustuen. Piste on matkannut 27,6 kilometriä pääosin Hämeenlinnan Hauholla. Mittaustyökalun saa käyttöön kartan ylälaidasta.
 

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
29.5.2019
Pasi Piela

Suomen väestöllinen keskipiste siirtyi Hauholle vuonna 1995 ja on pysytellyt siellä. Piste sijaitsee nyt Kauniaisista suoraan pohjoiseen. Heikentyvä itä ja vahvistuva länsi Turun ja Tampereen vetovoimineen voivat estää pisteen kääntymisen suoraan etelään.

Artikkeli
9.7.2018
Tiina Tuomaala

Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunki­laskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkiluku­tiedot perustuivat kirkon­kirjojen ja henki­kirjojen tietoihin.

Artikkeli
7.12.2016
Kaija Ruotsalainen

Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

Blogi
23.6.2015
Jouni Kotkavuori
Ruotsin valtakunnan osana Suomella on maailman pisimmät perinteet tilastotoimessa. Jo vuonna 1734 kuningas velvoitti maaherrat antamaan ennen valtiopäivien alkamista kertomuksen lääninsä tilasta ja tekemään selkoa ”asukkaiden lisääntymisestä ja vähentymisestä”.
tk-icons