”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen lukutaitoa pitkään itsekin opettanut Tilastokeskuksen ex-tietopalvelujohtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.
Suhdannetilastojen käyttäjät ovat nykyiseen tilastovalikoimaan ja tilastojen laatuun tyytyväisiä. Huolta kannetaan tilastojen ajoittaisesta tarkistumisesta, revisoitumisesta. Tilastontekijöiltä toivotaan myös yllättävien poikkeaminen syiden selvittämistä.
Epäluottamus poliittiseen järjestelmään ja koko yhteiskunnan toimivuuteen on levinnyt viime vuosina niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Luottamuspula vaikuttaa jo lähes kaikilla elämänalueilla.
Politiikan ja tiedon vaikea suhde on noussut keskustelun kohteeksi ideologioihin pohjanneen kylmän sodan jälkeen. Keskustelua on käyty YK:n piirissä, mutta erityisesti läntisissä teollisuusmaissa.
Objektiivisuus on käsitteenä vanhanaikainen. Näin rämäkästi torppaa Raimo Möysä, Valittujen Palojen kansainvälisten painosten päätoimittaja, vuosisataisen keskustelun tiedon objektiivisuudesta Helsingin Sanomissa 20.12.2012.
Jos ajatellaan tilastojen ja faktojen merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, niin Yhdysvallat on ollut edelläkävijämaa maailmassa.