Kielisuhde 2023
-
-
Kielisuhde jakaa kunnat yksikielisiin suomen- tai ruotsinkielisiin kuntiin sekä kaksikielisiin kuntiin, joissa enemmistön kieli voi olla joko suomi tai ruotsi. Näin luokkia on yhteensä neljä.
-
Kielisuhdeluokituksen avulla määritellään kunnan asukkaiden kielellinen jakauma. Sitä käytetään mm. Tilastokeskuksen AlueOnline-verkkopalvelussa.
-
Kielisuhde jakaa kunnat yksikielisiin suomen- tai ruotsinkielisiin kuntiin sekä kaksikielisiin kuntiin, joissa enemmistön kieli voi olla joko suomi tai ruotsi. Näin luokkia on yhteensä neljä.
Valtioneuvosto määrää kuntien suomen-, ruotsin- tai kaksikielisyydestä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin päätös koskee vuosia 2023–2032 .Valtioneuvosto voi kuitenkin muuttaa kesken kymmenvuotiskauden yksikielisen kunnan kaksikieliseksi kunnanvaltuuston esityksestä. Muutos tuli mahdolliseksi 15.12.2014 kielilain muutoksen myötä.
-
Ei muutoksia 1.1.2023
Ei muutoksia 1.1.2022
Ei muutoksia 1.1.2021
Ei muutoksia 1.1.2020
Ei muutoksia 1.1.2019
Muutokset 1.1.2016:
Närpiö (545) muuttui yksikielisestä ruotsinkielisestä kunnasta (2) kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kieli on ruotsi (3).
Muutokset 1.1.2015:
Korsnäs (280) ja Luoto (440) muuttuivat yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista (2) kaksikielisiksi niin, että asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi (3).
Muutokset 1.1.2003:
Houtskari (101) ja Maksamaa (479) muuttuivat yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi.
Sipoon (753) kaksikielisen kunnan kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
Lohja (444) jää seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi. (Valtioneuvoston erillispäätös 3.12.2002)
-
Kielisuhdeluokitus on kansallisiin tarpeisiin laadittu luokitus.
-
Jaa