Käsitteet: L

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori kansallisessa kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa. Ko. sektorilla raportoidaan hiilivarastojen kuten puuston ja maaperän muutoksia ja metaani- ja dityppioksidipäästöjä esimerkiksi ojitetusta maaperästä, mutta dityppioksidipäästöt maatalousmailta raportoidaan maataloussektorilla.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Laatu- eli nominaaliasteikko edustaa alinta mittamisen tasoa. Kysymys on tapausten luokittelusta, minkä vuoksi mittaamisesta puhuminen saataa johtaa harhaan. Havainnot vain lajitellaan keskenään tasa-arvoisiin luokkiin, mikä tarkoittaa sitä, että millään luokalla ei ole enempää mitattavaa ominaisuutta kuin jollain toisella luokalla. Luokkia ei siis laiteta järjestykseen mitattavan ominaisuuden suhteen. Esimerkkejä laatuasteikollisista muuttujista: nainen - mies, kaupunki - maalaiskunta tai työllinen - työhön - työvoimaan kuulumaton.

Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/kuntayhtymän taseesta.

Kunnan tai kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

Sijoituksiin sisältyvä erä "Muut lainasaamiset" + vaihtuviin vastaaviin sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasaamiset kunnan/kuntayhtymän taseesta.

Joukkovelkakirjalainoja ei tilinpäätösarviotilastossa sisällytetä lainasaamisiin.

Lainat ovat lainanantajan ja lainanottajan keskenään tekemiä kahdenvälisiä luottosopimuksia, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia. Lainoihin luetaan myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Tämänkaltainen rahoitusleasing on yleistä laivojen ja suurten koneiden vuokrauksessa. Arvopapereiden takaisinostosopimukset eli repokaupat kirjataan kansainvälisten kirjaussopimusten mukaisesti tähän erään, vaikka oikeudellisesti ne eivät ole lainoja. Repokaupat vastaavat vakuudellista lainaa, jossa myyjän alun perin omistamia arvopapereita käytetään lainan vakuutena. Myös private placement -joukkolainat kuuluvat käsitteellisesti lainaerään.

Uusien tilastostandardien (EKT 2010) myötä talletusten ja lainojen rajanveto muuttuu siten, että rahalaitosten (MFI) välillä ei enää voi esiintyä lainoja - aiemmin rahalaitosten välisiksi lainoiksi kirjatut erät luokitellaan vastedes talletuksiksi.

Suomen maksutasetta varten ei erikseen tilastoida lainojen nostoja ja kuoletuksia, vaan lainat ilmoitetaan kyselyissä nettomuutoksina (nostoista on vähennetty kuoletukset). Rahoitusleasingissä vuokrattava tavara kirjataan tavarakauppaan ja vuokra lainoihin. Vuokranmaksut kirjataan kuoletuksiin ja korot muiden sijoitusten korkoihin.

Lainat ja muut saamiset (finrep-raportointi)
Erään luetaan lainat, rahalaitosten väliset talletukset ja ennakkomaksut. Tiedot ilmoitetaan nimellisarvoina.

Laivanisännistöyhtiö on pelkästään kauppamerenkulun harjoittamiseen tarkoitettu yhtiömuoto. Laivanisännistöyhtiö syntyy, kun kaksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä liittyy yhteen harjoittaakseen merenkulkua ansiotarkoituksessa yhteiseen lukuun aluksella, jonka nämä osakkaat (isännät) itse omistavat määräosuuksin.

Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle.

Lapsen järjestysluku lasketaan kahdella tavalla. Toisaalta otetaan huomioon äidin kaikki elävänä syntyneet lapset ja toisaalta taas voimassa olevan avioliiton elävänä syntyneet lapset.

Lapseksi perhetilastossa katsotaan vanhempiensa kanssa asuvat
- biologiset lapset
- adoptiolapset
- toisen puolison biologiset lapset, adoptiolapset ja vahvistetut lapset.

Lapsiksi ei luokitella kasvattilapsia eikä pelkän huoltosuhteen perusteella.

Vuoden 1990 jälkeen lapsen määrittely on muuttunut siten, että lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei hänellä itsellään ole asuntokunnassa puolisoa tai lapsia. Vuonna 1990 lapsen asemaan luokiteltiin vain naimattomat henkilöt. Eli tuolloin vanhempiensa luona asuva leski tai eronnut luokiteltiin perheeseen kuulumattomaksi, vuodesta 1992 lähtien hän kuuluu perheeseen.

Lapsiluku on perheen kotona asuvien perheasemaltaan lapsen asemassa olevien määrä. Lapsiperheen lapsiluvulla tarkoitetaan kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten määrää.

Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi.

Palkkaoikaisun avulla arvioidaan yrittäjän palkattoman työpanoksen vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Palkkaoikaisun avulla pyritään antamaan aikaisempaa oikeampi kuva kannattavuudesta sellaisilla toimialoilla, joilla yrittäjien itsensä tekemän palkattoman työpanoksen merkitys on huomattava.

Palkkaoikaisu on toteutettu siten, että ensiksi on määritelty yrityskohtaisesti yrittäjän palkattomasti tekemä vuosityöpanos. Tämän jälkeen on arvioitu palkattoman työpanoksen palkkasumma.

On huomattava, että palkkaoikaisu on pelkästään laskennallinen kannattavuutta rasittava erä. Se eroaa muista tuloslaskelman eristä siinä suhteessa, että se ei ole todellisuudessa syntynyt kuluerä tai maksu. Palkkaoikaisun lähtökohtana on, että yritystoiminnan on tuotettava yrittäjälle vähintäänkin kohtuullinen vuosityöpanosta vastaava ansio.

Laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin merkitään jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista johtuvat verosaamiset ja -velat.

Factoring merkitsee myyjäyrityksen laskusaamisten muuttamista rahaksi. Yritys toimittaa laskusaamiset luottolaitokselle/rahoitusyhtiölle ja saa niitä vastaan käyttöpääomaa. Tähän luokkaan kirjataan käyttöpääoman rahoituksena yrityksille annettu pääoma. Ostaja maksaa suoraan rahoitusyhtiölle ao. siirretyn laskusaamisen. Saamisen vakuutena on siirretty saamissopimus.
Tähän luokkaan kirjataan sekä kotimaan factoring että vientifactoring.

Sähköenergia, joka tuotetaan lauhduttamalla höyry jäähdytysveden avulla ilman, että höyryn lämpöenergiaa käytetään hyödyksi.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Leasingsopimuksista saadut vuokratuotot vähennettynä leasingkohteista tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla, leasingkohteista tehdyt lisäpoistot, leasingomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot, asiakkailta perityt palkkiot sekä muut leasing-sopimuksista välittömästi johtuvan tuotot ja kulut. Muut leasingtoiminnasta johtuvat tuotot ja kulut luetaan tuotto- tai kuluerän luonnetta vastaavaan tuloslaskelman erään.

Määritelty alue, joka on kokonaan tai osittain tarkoitettu kaupallisen lentoliikenteen toiminnalle.

Lentoliikenteen rahti- tai matkustajaliikenteen käsittelyyn tarkoitettu omavarainen laitosrakennus.

Lentokone on ilmassa liikkuva kiinteäsiipinen ilmaa raskaampi ilma-alus.

Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä.

Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin määrä tonneina kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä.

Lennettyjen kilometrien yhteenlaskettu kilometrimäärä tietyssä aikayksikössä, yleensä vuodessa.

Saapuva, lähtevä tai konetta vaihtava vaihtomatkustaja. Matkustajatilastot sisältävät sylilapset, mutta ei transitmatkustajia (matkustaja, joka ei vaihda konetta).

Vaihtomatkustaja saapuu lentäen lentokentälle ja jatkaa matkaansa toiselle lentokentälle.

Nesteen ja siihen suurena pitoisuutena sekoittuneen kiinteän, hienojakoisen aineksen seos. Jätetilastoissa seoksen neste mitataan mukaan jätemäärään, ei kuitenkaan lietteissä, joissa vesipitoisuus on suuri verrattuna kiintoaineeseen.

Jätevedenpuhdistamojen lietteistä jätteeksi lasketaan tilastoissa vain niiden sisältämä kuiva-aine.

1) Laki-, tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut:

Erä sisältää lainopillisen neuvonnan ja edustamisen lakiasioissa sekä oikeudellisten dokumenttien ja asiakirjojen valmistelun. Erään sisältyvät myös sertifioinnin konsultointipalvelut, tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut, veroneuvonnan ja verotuksellisten asiakirjojen valmistelu, tilinpäätöstietojen analysointipalvelut, johdon konsultointi, johtamisen auditointi, imagon kehittäminen ja muu PR-toiminta.

2) Mainonta-, markkinointitutkimus- ja gallup-kyselypalvelut

Erä käsittää mainostoimistojen tekemän mainonnan suunnittelun ja toteutuksen sekä mainosten esittämisen mediavälineissä; mainostilan ostamisen ja myymisen; messupalvelut, toimituspalvelut ja telemarkkinoinnin. Ryhmään kuuluvat myös markkinointitutkimukseen ja gallupeihin liittyvät palvelut sekä tuotteiden myynnin edistäminen ulkomailla.

3) Tutkimus- ja kehittämispalvelut (T&K)

Erä käsittää tutkimus- ja kehittämispalveluihin liittyvät maksut, jotka liittyvät perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen tai kokeelliseen uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. T&K käsittää myös sosiaali- ja humanistisiin aloihin liittyvän tutkimuksen.

Liikenneilmailu on kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupallista liikennettä ovat reitti-, tilaus- ja taksiliikenne. Liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus- tai sotilaslentoja.

Liikennepolttoaineiden vero on bensiinin ja dieselöljyn perus- ja lisävero sekä näiden huoltovarmuusmaksut.

Jonkin ajoneuvolajin tai määritellyn osajoukon yhteensä tietyssä aikayksikössä, yleensä vuodessa, ajama kilometrimäärä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluva hallinto-, palvelu- ja informaatiokeskus. Sen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi

- ajoneuvojen ja niiden osien hyväksyminen
- ajoneuvojen rekisteröinti ja vuotuinen verotus
- katsastustoiminnan valvonta
- kuljettajantutkintojen järjestäminen
- ajokorttien rekisteröinti
- ajoneuvoliikenteen tietopalvelu.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ovat yritystoiminnan suhdanteiden seurantaan tarkoitettuja kuukausittaisia ja toimialoittaisia indeksimuotoisia liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömääräkuvaajia. Kuvaajien tuotanto aloitettiin EU:n lyhyen aikavälin tilastoasetuksen perusteella.

Vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta.

Liiketoiminnan muita kuluja ovat myös laite- ja esinevuokrat. Erään merkitään myös mm. fuusiotappiot, vakuutus- ym. varmuuskulut, valvonta-, tarkastus- ja jäsenmaksut sekä muut sellaiset kulut, joita ei lueta muihin eriin.

Kiinteistöistä saadut vuokratuotot ja kiinteistöyhteisöistä saadut osinko- ja vuokratuotot bruttomääräisinä, palkkiot samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvilta yrityksiltä niiden hallintoon liittyvistä palveluista ja muista sellaisista palveluista sekä muut varsinaisesta toiminnasta johtuvat muut tuotot.

Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa (655/1973) säädetty kirjanpitovelvollisuus, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsen sekä se, joka on yhteisön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa, samoin kuin se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa.

Edellä määritelty henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai hän on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä myös seuraavista rikoksista; sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18§), törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18a§), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (Rikoslaki 17:19§), ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3§) ja törkeä ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3a§). Liiketoimintakielto voidaan määrätä myös rikoksista paritus (Rikoslaki 20:9§) ja törkeä paritus (Rikoslaki 20:9a§), jos ne ovat kohdistuneet alle 18 vuotiaaseen henkilöön.

Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. (Laki liiketoimintakiellosta 1059/1985).

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Liikevaihtoon sisältyy kaikki tavaroiden ja palvelujen markkinaehtoinen myynti riippumatta siitä, onko asiakas konsernin ulkopuolinen vai samaan konserniin kuuluva yhtiö.
Liikevaihto tulee ilmoittaa kokonaisuudessaan (100 prosenttia), vaikka konserniemo ei omistaisi kuin osan yhtiöstä.
Liikevaihtoon luetaan yhtiön varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Liikevaihto sisältää muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset.
Liikevaihtoon ei sisälly tuotto, joka yhtiön tilinpäätöksessä luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi, eivätkä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS) mukaisesti myöskään tuotot, jotka syntyvät muiden käyttäessä yhtiön varoja, jotka tuottavat korkoa, rojaltia, osinkoja tai muita tuloja. Siihen ei myöskään sisällytetä viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saatuja toimintatukipalkkioita.

Liikeyritys on talousyksikkö, joka kattaa menonsa kokonaan tai ainakin pääosin myynti-, korko-, osinko- tai vakuutusmaksutuloin. Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tavaroita tai palveluksia myytäväksi markkinoilla tuotantokustannukset peittävään hintaan tai palvella tällaisia yrityksiä.

Harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa.

Muuttujien väliset lineaariset eli suoraviivaiset yhteydet tarkoittavat, että yhteydet voidaan esittää ensimmäisen asteen yhtälöinä. Monissa yhteiskuntatieteiden analyyseissa tehdään laskutoimitusten ja tulosten tulkinnan yksinkertaistamiseksi olettamus, että suoraviivaiset yhteydet kuvaavat todellisuutta riittävällä tarkkuudella.

Henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin 8 henkilölle.

Yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto
Huomautus:
Lisensiaatin tutkinto on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto.
Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.

Lukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille.

Huomautus:

Lisäopetuksessa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Liukuva keskiarvo on aikasarja-analyysin perusmenetelmiä, joilla tasoitetaan aikasarjan satunnaisvaihtelua. Keskiarvo lasketaan havaintopisteestä toiseen, mutta samalla menetetään yksi tai useampia havaintopisteitä sekä sarjan alusta että sen lopusta, ellei sarjanpituutta jatketa ennustamalla tarpeellista määrää uusia havaintoja. Yleensä keskiarvon laskennassa käytetään paritonta määrää havaintoja (3,5,7 jne.), jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle havaintopisteelle. Arvoja voidaan myös painottaa eri tavoin: usein suurin arvo määritellään keskimmäiselle havainnolle, painojen summan tulee olla 1.

Liukuva summa tarkoittaa mittausjaksojen yli laskettavaa summaa mittauskerrasta toiseen. 12 kk:n liukuva summa tarkoittaa viimeisen kahdentoista kuukauden havaintoarvojen summaa. Esimerkiksi maaliskuun 12 kuukauden liukuvaan summaan lasketaan tiedot edellisvuoden huhtikuun alusta kuluvan vuoden maaliskuun loppuun. Huhtikuun summaan lasketaan vastaavasti tiedot edellisvuoden toukokuun alusta kuluvan vuoden huhtikuun loppuun. Huhtikuun ja maaliskuun 12 kuukauden liukuvan summan ero kertoo siten eron edellisvuoden ja kuluvan vuoden huhtikuun tietojen välillä.

Työllisen loma-, viikonloppu-, pyhä- ja muut vapaapäivät tutkimusviikolla.

Lomautetuksi määritellään työvoimatutkimuksessa henkilö, joka on ollut tutkimusviikon kokonaan poissa työstä (myös sivutyöstä) ja ilmoittaa haastattelussa poissaolon syyksi lomautuksen. Henkilö voi olla lomautettu joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautettu voi työvoimatutkimuksessa määrittyä joko työlliseksi, työttömäksi tai työvoimaan kuulumattomaksi (kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-08-20_men_006.html).

Lopetusmuoto kuvaa sitä, miten yrityksen toiminta on loppunut. Lopetusmuotoja ovat esimerkiksi kuoleminen, oikeudellisen muodon muutos, sulautuminen ja jakautuminen.

Lopetuspäivämäärä on oikeudellisen yksikön y-tunnuksen loppumispäivämäärä. Tieto saadaan verohallinnolta.

Loppukäytössä energiatuotteet käytetään ja ne muuntuvat energiahäviöksi tai sitoutuvat
ei-energiatuotteisiin, kuten muoviin. Loppukäyttöön kuuluu myös energiatuotteiden vienti.

Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta, jonka tavoitteena on lukion koko oppimäärän (ylioppilastutkinnon) tai vastaavan (IB-tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon, EB-tutkinnon tai Gymnasieexamen-tutkinnon) suorittaminen. Lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa on myös mahdollista opiskella aineopiskelijana yksittäisiä lukion oppiaineita.

Lukiokoulutusta annetaan seuraavien oppilaitostyyppien oppilaitoksissa:
15 Lukiot
19 Perus- ja lukioasteen koulut
63 Kansanopistot.

Lukiokoulutustilastossa lukion koko oppimäärän suorittaneeksi katsotaan opiskelija, joka on suorittanut hyväksyttävästi lukion opetussuunnitelmaan sisältyvien oppiaineiden valtakunnalliset oppimäärät ja saanut siitä lukion päättötodistuksen. Lukion koko oppimäärän voi suorittaa lukioissa ja kansanopistoissa.

Lukiokoulutus- ja Ainevalinta-tilastoissa lukion päättötodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka saa lukion koko oppimäärän hyväksytysti suorittanut opiskelija. Lukion päättötodistuksen voi saada lukiosta ja kansanopistosta.

Taulukoiden koon rajoittaminen kohtuulliseksi sekä jakaumassa esiintyvien epäsäännöllisyyksien tasoittaminen edellyttää monissa tapauksissa aineiston luokittelua sekä diskreettien että jatkuvien muuttujien kohdalla. Henkilön ikä voidaan periaatteessa mitata vaikka minuutin tarkkuudella, mutta ikäjakauman kuvaamisessa näin tarkkaa tietoa ei voi käyttää. Tavaksi on tullut luokitella aineisto esim. 10-vuotisluokkiin 15-24, 25-34 jne.

Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat, yksityiset elinkeinonharjoittajat, useimmat maatilatalouden ja metsätalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat.

Luonnosta saatavat uusiutuvat ja uusiutumattomat energiapanokset.

Luonnonvaroja säästävä tuotanto voi sisältää tuotteita, tekniikoita tai palveluita, jotka kohdistuvat luonnonvarojen säästämiseen ja niiden tehokkaaseen käyttöön joko tuotantoprosessissa tai käyttöprosessissa. Tällainen tuotanto voi olla toiminnaltaan, tai liittyä toimintaan joka on, mittausta, seurantaa, ennaltaehkäisyä, käytön vähentämistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä, korjaamista, entiselleen palauttamista, tutkimusta, kehittämistä tai asian tietoiseksi tekemistä.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on koti- ja ulkomaisten suorien panosten ja piilovirtojen summa. Suorat panokset muodostavat siinä varsinaisen Suomen talouteen tulevan ainemäärän, ja yhdessä kotimaisten piilovirtojen kanssa kotimaan ympäristökuormituksen pohjana olevan ainemäärän. Lisättäessä näihin tuonnin piilovirrat eli taloutemme globaalin ekologisen ympäristökuormituksen saadaan luonnonvarojen kokonaiskäyttö kansantaloudessamme.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR, Total Material Requirements) on kotimaisten ja ulkomaisten suorien panosten ja piilovirtojen summa.

TMR = DE + kotimaiset piilovirrat + IMP + tuonnin piilovirrat

Luonnonvarojen suorat panokset (DMI, Direct Material Input) kattavat Suomesta käyttöön otetut ja Suomeen ulkomailta tuodut materiaalit.

DMI = DE + IMP

Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot koostuvat yksilöllisistä tavaroista ja palveluista, joita julkisyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt siirtävät luontoismuotoisina tulonsiirtoina yksittäisille kotitalouksille ja jotka voivat olla markkinoilta ostettuja tai julkisyhteisöjen tai kotitalouksia palvelevien voitttoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamia markkinattomia tuotoksia.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Luotonanto yritystoiminnalle eli luotonanto yrityksille ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksille sisältää sektoreille S.1111-S.1112 (Julkiset ja yksityiset yritykset) ja S.141 (Työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet) myönnetyt luotot. Sektoreiden luottoihin sisältyy myös näille myönnetyt asuntoluotot.

Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo tulevaa 12 kuukautta koskevan neljän kysymyksen saldoluvusta: oma ja Suomen talous, kotitalouden säästämismahdollisuudet sekä työttömien määrä.

Luottamusväli on parametriestimaatin luotettavuutta koskeva mitta, joka kuvaa perusjoukosta lasketun tuntemattoman parametriarvon sijaintia. Yleisin luottamusväli on 95 %:n luottamusväli, joka saadaan (suuresta aineistosta) estimoidun keskivirheen ja t-jakauman 95 %:n jakaumapisteiden avulla. Esimerkiksi satunnaismuuttujan y kokonaismäärän estimaatin luottamusväli on muotoa y ^=±1.96 ·se(y ^ ), missä se (y) tarkoittaa muuttujan y estimoitavan parametrin keskivirhe-estimaattia. Edellä mainitun lisäksi joskus käytetään 90, 99 tai 99,9 %:n luottamusväliä.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Kohdennetut luottotappiovaraukset poistetaan luottokannasta vasta silloin, kun ne kohdistuvat asiakkaaseen ja luottotappio kirjataan.

Ajokortti luovutetaan henkilölle, joka täyttää ikä- ja terveysvaatimukset sekä omistaa hyväksytyn, korkeintaan 3 kuukautta sitten suoritetun kuljettajatutkinnon. Ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti luovutetaan vastaanottajalle. Varsinaisen ajokortin luovuttaa poliisi, lyhytaikaisen ajokortin tutkinnon vastaanottaja. Kun uusi ajokortti luovutetaan, aikaisemmin Suomessa tai ulkomailla annettu ajokortti pitää luovuttaa poliisille tai tutkinnon vastaanottajalle.

Luovutushintakertoimet lasketaan rakennuskustannusindeksin muutosten perusteella Niitä käytetään laskettaessa vuokratalon tai kiinteistöosakeyhtiö- tai asunto-osakeyhtiömuotoisen vuokratalon osakkeiden luovutuskorvausta tai pitkäaikaisella perusparannuslainalla lainoitetun vuokratalon enimmäishintaa.

Luovutushintakertoimen laskenta perustuu aina kulloinkin laskettavaan rakennuskustannusindeksiin. Eri perusvuosien rakennuskustannusindekseillä on omat tuotevalikoimansa ja painorakenteensa. Näin on varmistettu, että indeksi mittaa oikein kulloinkin vallitsevaa rakentamisen kustannusrakennetta.

Ihmisten tai tavaroiden kuljettaminen maksua vastaan (ammattimainen liikenne). Kuljetusten harjoittaminen vaatii luvan lupaviranomaiselta.

Eurostatin matkailutilastoissa yöpymisen sisältävät matkat jaetaan keston mukaan kahteen pääryhmään: lyhyet matkat ja pitkät matkat. Lyhyt matka sisältää 1-3 yöpymistä ja pitkä matka vähintään neljä yöpymistä. Suomalaisten matkatutkimuksessa kesto viittaa matkan kokonaiskestoon lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin, jolloin yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen laivalla, junalla tai muulla kulkuvälineellä.

Ensimmäinen auton ajokortti annetaan ensin vain kahdeksi vuodeksi (lyhytaikainen auton ajokortti). Tutkinnon vastaanottaja luovuttaa lyhytaikaisen auton ajokortin hyväksytysti suoritetun kuljettajatutkinnon jälkeen. Lyhytaikaisen auton ajokortin haltijan on ennen pysyvän ajokortin saamista suoritettava säädetty jatko-opetus. Sen voi suorittaa aikaisintaan puolen vuoden kuluttua lyhytaikaisen ajokortin saamisesta. Todistus jatko-opetuksesta on toimitettava poliisille. Poliisi luovuttaa lyhytaikaista auton ajokorttia seuraavan pysyvän auton ajokortin aikaisintaan kuusi kuukautta ennen lyhytaikaisen auton ajokortin voimassaoloajan päättymistä. Lyhytaikainen ajokortti on luovutettava poliisille samalla, kun uusi pysyvä ajokortti luovutetaan.

Prosessi tai toiminta, joka vapauttaa kasvihuonekaasun, aerosolin tai kasvihuonekaasun esiasteen ilmakehään.

Tuonnin lähetysmaalla tarkoitetaan jäsenmaata, josta tavara on alun perin lähetetty vietäväksi Suomeen joko suoraan tai toisen maan kautta.

Lähialuematkailu tarkoittaa matkailua naapurimaihin tai muuten lähellä sijaitseviin maihin. Käsite sisältää myös risteilyt Suomen aluevesien ulkopuolelle (Itämeren alueella). Suomalaisten matkatutkimuksessa lähialuematkailun piiriin kuuluvat Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja, Tanska, Latvia ja Liettua.

Lähialuematkailu sisältää kaikki matkaryhmät: vapaa-ajanmatkat ja työ-/kokousmatkat, yöpymisen sisältävät matkat sekä päivämatkat.

Lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:
- kauko- tai aluelämpö
- öljy
- kaasu
- kivihiili
- sähkö
- puu
- turve
- maalämpö
- muu, tuntematon.

Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapa-tieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksilla. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:
- vesikeskuslämmitys
- ilmakeskuslämmitys
- suora sähkölämmitys
- uuni- tai kamiinalämmitys
- ei kiinteää lämmityslaitetta
- tuntematon.

Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.

Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.

Eri paikkakuntien vuosittaista lämmitystarvetta kuvaavat lämmitystarveluvut on laskettu 17 °C sisälämpötilalle olettaen, että lämmitys lopetetaan keväällä ulkoilman lämpötilan noustua yli 10 °C ja aloitetaan sen laskettua syksyllä alle 12 °C. Lämmitystarvelukuja tuottaa Ilmatieteen laitos. Tämän tilaston laadinnassa on käytetty Jyväskylän lämmitystarvelukua kuvaamaan koko Suomen keskimääräistä lämmitystarvetta.

Lämmön erillistuotannolla tarkoitetaan lämmön tuotantoa pelkästään lämmöntuotantoon suunnitelluissa lämpölaitoksissa, lämpökattiloissa sekä kiinteissä ja siirrettävissä lämpökeskuksissa. Erillistuotantoon sisältyy myös sähkön erillistuotantolaitoksissa tai yhteistuotantolaitoksissa suoraan kattilasta reduktioventtiilin kautta talteenotettu lämpö.

Teollisuuden energian kokonaiskulutuksessa käytetään kaukolämmön ja teollisuusprosesseissa käytetyn lämmön tai höyryn netto-ostoja (ostettu/saatu - myyty/luovutettu) eli ulkopuolelta omaan käyttöön hankittua lämpöä.

Lämpöpumppuenergialla tarkoitetaan lämpöpumpuilla ympäristöstä (maasta, ilmasta tai vedestä) talteenotettua energiaa, jota käytetään rakennusten lämmitykseen. Lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen tuottaman lämmön ja niiden kuluttaman sähkön välinen erotus. Jäähdytyskäytössä olevien lämpöpumppujen kuluttama sähkö on tässä tarkastelussa laskettu lämmityksen sähkönkulutukseen, samoin kuin lämmityskäytössä olevien lämpöpumppujen kuluttama sähkö.

Sijoitukset, joissa kotimainen sijoituskohde vastaanottaa ulkomaiselta suoralta sijoittajalta pääomaa ja sitten sijoittaa tämän pääoman edelleen omiin suorien sijoitusten kohteisiinsa ulkomaille. Läpivirtaussijoitukset kasvattavat samalla erällä sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneita suoria sijoituksia. Kun läpivirtaussijoitukset ovat negatiiviset, ulkomaiset sijoittajat ovat purkaneet Suomen läpi tekemiään sijoituksia, mikä supistaa sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneita suoria sijoituksia.

Erikoiseläinlääkärin tutkinto sekä ennen 1.2.2015 suoritettu erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinto.