Käsitteet: U

Ultimate beneficial owner. Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö eli institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Ultimate controlling institutional unit of a foreign affiliate. Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. (Uhkasakkolaki 1113/1990)

Tilastossa rikosasiassa uhkasakkoon tuomittu kuuluu ryhmään 'tuomittu'.

Jos asianomistaja on myös rikoksen uhri, kirjataan tästä erillinen merkintä PATJA-järjestelmään. Uhri-tiedon merkitseminen on tällä hetkellä pakollista ainoastaan henkirikoksen yrityksissä, pahoinpitelyissä ja muissa henkeen tai terveyteen kohdistuneissa rikoksissa, seksuaalirikoksissa, ihmiskaupparikoksissa sekä joissain rikoslain 25 luvun rikoksissa.

Maan talousalue voidaan jakaa varsinaisiin alueisiin ja ulkoalueeseen.

Ulkoalue muodostuu maan talousalueen osista, joita ei voida suoraan liittää mihinkään yksittäiseen alueeseen.

Ulkoalueeseen kuuluu mm. kansallinen ilmatila, aluevedet ja kansainvälisillä vesialueilla sijaitseva mannerlaatta, johon maalla on yksinoikeus; erillisalueet, suurlähetystöt, konsulaatit, sotilastukikohdat ja tieteelliset tutkimusasemat; maan mannerjalustan ulkopuoliset kansainvälisillä vesillä sijaitsevat kotimaisten yksiköiden hyödyntämät energia- ja raaka-aine-esiintymät.

Tilastollinen alueluokitus (NUTS) on Euroopan Unionin kattava yhtenäinen järjestelmä, jonka mukaan talousalue on luokiteltu alueisiin. NUTS on alueluokitus aluetilinpidon laatimista varten.

"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Ulkomaan meriliikennettä harjoittavien yritysten ulkomaille maksamia menoja. Menot käsittävät ulkomaille maksettavat polttoainekulut, satamakulut, ravintola- ja myymälähankinnat, korjauskulut, vakuutukset, aikarahtikulut sekä muut liikennemenot (esim. luotsausmaksut, valvontakulut ja katsastusmaksut). Menot sisältävät sekä suomalaisten alusten että ulkomailta aikarahdattujen alusten menot ulkomaille.

Tulot, joita yritys saa ulkomaan meriliikenteessä tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta, ravintoloiden ja myymälöiden myyntituloina, muista tuloista (mm. purserintoimiston tulot) sekä ulkomailta saaduista aikarahtituloista. Tulot (pl. aikarahtitulot) voivat tulla joko kotimaiselta tai ulkomaiselta taholta. Tulot sisältävät sekä suomalaisten alusten että ulkomailta aikarahdattujen alusten tulot.

Ulkomaanmatka viittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemään matkaan toiseen maahan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella sijaitsevaan paikkaan vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmistä 'ulkomaanmatkailu' (outbound tourism) ja 'kansainvälinen matkailija' (international visitor).

Ulkomaanmatkailu (outbound tourism) on toimintaa, jossa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaat matkustavat toiseen maahan tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Ulkomailla rekisterissä oleva alus, jonka suomalainen yritys on aikarahdannut (vuokrannut) käyttöönsä.

Muussa kuin ilmoittavassa maassa rekisteröity ajoneuvo, jossa on kyseisen vieraan maan rekisterikilvet.

Ulkomaisella määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa toiseen maahan sijoittautuneeseen institutionaaliseen yksikköön nähden.

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.

Ulkomaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä tarkoitetaan tietoja keräävään maahan sijoittunutta yritystä, johon tämän maan ulkopuolelle sijoittautuneella institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa, tai tietoja keräävän maan ulkopuolelle sijoittautunutta yritystä, johon tietoja keräävään maahan sijoittautuneella yrityksellä on määräysvaltaa.

Ulkomainen suora emo on ulkomainen yritys, jolla on suoraan yli 50 prosentin osuus kotimaisen emoyrityksen äänivallasta. Vrt. ulkomainen välitön omistajataho.

Sijoittajan (direct investor) ja toisessa maassa sijaitsevan kohteen (direct investment enterprise) välillä on suoran sijoituksen suhde, kun sijoittajalla on kohteessa määräysvalta (yli 50 % osakeyhtiön äänivallasta) tai merkittävä vaikutusvalta (vähintään 10 % ja enintään 50 % osakeyhtiön äänivallasta). Sijoituksen suunta (joko ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille) määräytyy tilastossa osapuolten välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan perusteella. Suoriksi sijoituksiksi kutsutaan suoran sijoituksen suhteessa olevien osapuolten välisiä rahoitustaloustoimia.

Suorien sijoitusten pääoma jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan. Omaan pääomaan luetaan kaupat yritysten osakkeilla, osakkeiden merkinnät suunnatuissa anneissa ja muut peruspääoman sijoitukset. Oman pääoman arvo on tilastoitu pörssissä listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten osalta kirjanpitoarvon mukaan. Suorien sijoitusten vieraan pääoman ehtoisiin eriin luetaan yksittäislainat, vuokrausluotot, talletukset konsernitileille, omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat, kauppaluotot, lainojen korkojen suoritusperusteiseen kirjaukseen liittyvät siirtovelat ja -saamiset, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit. Jos sekä velkoja että velallinen ovat muuta rahoitustoimintaa kuin vakuutusta harjoittavia, ainoastaan ns. ikuiset lainat luokitellaan suorien sijoitusten vieraaseen pääomaan.

Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto julkaistaan nk. uudistetun suuntaperiaatteen mukaan. Uudet tilastointistandardit (BPM6/BD4) suosittavat bruttomääräisen saamis/velka -periaatteen soveltamista suoriin sijoituksiin maksutase- sekä ulkomainen nettovarallisuus -tilastojen yhteydessä. Vastaavasti nettomääräistä uudistettua suuntaperiaatetta suositellaan sovellettavaksi suorien sijoitusten maittaisten ja toimialoittaisten tarkastelujen yhteydessä. Eriävistä esitystavoista johtuen tilastoissa esitetyt suorien sijoitusten luvut eroavat toisistaan.

Koko kansantalous määritellään kotimaisten talousyksiköiden avulla. Talousyksikön sanotaan olevan kotimainen jossain maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan alueella – so. kun se osallistuu pitemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) tämän alueen taloudelliseen toimintaan. Institutionaaliset sektorit ovat kotimaisten institutionaalisten talousyksiköiden ryhmiä.

Kotimaiset talousyksiköt suorittavat taloustoimia ulkomaisten talousyksiköiden kanssa, so. talousyksiköiden, joiden kotipaikka on muissa kansantalouksissa. Nämä taloustoimet ovat kansantalouden ulkomaisia taloustoimia ja ne ryhmitellään ulkomaiden tilille. Ulkomailla on kansantalouden tilinpitorakenteessa niin ollen samanlainen rooli kuin institutionaalisella sektorilla, vaikka ulkomaiset talousyksiköt luetaan mukaan vain, jos ne osallistuvat taloustoimiin kotimaisten institutionaalisten yksiköiden kanssa. Sen vuoksi sektoriluokituksen loppuun otetaan ulkomaita varten luokitusnimikkeitä koskeva erityiskohta.

Nimelliset kotimaan talousyksiköt, joita käsitellään järjestelmässä institutionaalisina yksiköinä, määritellään

a) ulkomaisten talousyksiköiden sellaisiksi osiksi, joiden taloudellisen mielenkiinnon keskus (so. osallistuvat useimmissa tapauksissa taloustoimiin vähintään yhden vuoden ajan tai harjoittavat rakennustoimintaa alle vuoden, jos tuotos sisältää kiinteän pääoman bruttomuodostusta) on maan talousalueella

b) ulkomaiden talousyksiköiksi maan talousalueella sijaitsevan maan tai rakennusten omistajina, mutta ainoastaan maahan tai rakennuksiin vaikuttavien taloustoimien osalta.

Ulkomainen välitön omistajataho on ulkomainen yritys, jolla on suoraan yli 50 prosentin osuus kotimaisen yrityksen äänivallasta. Vrt. ulkomainen suora emo.

Ulkomainen yhteisö on yksikkö, joka on rekisteröitynyt Suomeen ilmoittaakseen arvonlisäverovelvollisen myyntinsä, mutta jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Nämä yksiköt eivät sisälly yritysrekisterin yrityksiin. Vrt. sivuliike.

Ulkomaiset suorat panokset muodostuvat jaloste- ja raaka-ainetuonnista. Tätä vastaavasti vienti sisältää ulkomaille toimitetut raaka-aineet ja jalosteet.

Hakijalla tarkoitetaan sitä, joka on hakenut täytäntöönpanoa saatavansa takaisin perimiseksi. Saatavalla tarkoitetaan ulosottoperusteessa vahvistettua pääomaa, pääomalle laskettua korkoa sekä ulosottoperusteessa määrättyjä kuluja korkoineen. Hakija voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Ulosottoasia tulee vireille kun ulosottohakemus saapuu paikalliselle ulosottoviranomaiselle tai ulosoton tietojärjestelmään. Kun ulosottohakemus on saapunut ulosottoviranomaiselle on ulosottoviranomaisen viipymättä annettava velalliselle vireilletuloilmoitus.

Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei myöskään velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste) hakijalle on annettava sitä koskeva todistus. Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä.

Konkurssin alkaessa vireillä oleva maksuvelvoitetta koskeva ulosottoasia, jonka täytäntöönpanoa ei voida konkurssin vuoksi jatkaa, pysyy vireillä enintään konkurssin alkamista seuraavan kuuden kuukauden ajan.

Ulosottovelallisella tarkoitetaan sitä, jota vastaan saatavan takaisin perinnän täytäntöönpanoa on haettu. Ulosottovelallinen voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Rakennustyön tilaajan on ilmoitettava tilaamiensa urakoiden tiedot Verohallinnolle. Ilmoitus tarvitaan vain, kun yksittäisen urakkasopimuksen arvo on yli 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Jokaisesta sopimuksesta on annettava oma urakkailmoitus. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen.

Uudelleen sijoitetut voitot lasketaan sijoituskohteiden oman pääoman kertyneen ja maksetun tuoton välisenä erotuksena. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Arvoindeksi niille tavaroille ja palveluille, jotka on tarkoitus tuottaa Suomessa sijaitsevilla toimipaikoilla ja jotka toimitetaan joko kotimaahan tai vientiin.

Uudella asunnolla tarkoitetaan tilastovuonna, kahtena edeltävänä vuonna valmistunutta tai myöhemmin valmistuvaa asuntoa, joka myydään ensimmäistä kertaa.

Uudeksi asuntovelalliseksi on määritelty henkilö, jolla ei tarkasteluvuotta edeltävän vuoden lopussa ole ollut asuntovelkaa, mutta jolla on sitä tarkasteluvuonna. Asuntovelkoihin on luettu myös perusparantamislainat, joten uusia luottoja ei välttämättä ole käytetty uuden asunnon hankintaan.

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Pienlainayritysten neljänneksen aikana myöntämiin luottoihin kohdistuneet kulut. Tällaisia asiakkaalle aiheutuneita kustannuksia ovat mm. kertaluonteinen käsittelykulu, osamaksulisä, eräpäivän siirrosta aiheutuneet kulut sekä luoton nostosta aiheutuneet tekstiviestikulut. Kyseiseen erään eivät kuulu luottojen perinnästä aiheutuneet kulut.

Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla talteenotettu maa- ja ilmalämpöenergia, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

Uusperheessä on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä.