Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattorivertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmätason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Ilmastonmuutos haastaa tulevaisuuden – ja sen tilastoinnin
Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuonekaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotisraportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.
Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuonekaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä.
Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotisraportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus. Sen lisäksi hän neuvotteli mm. kasvihuonekaasujen raportointiin ja Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden toimeenpanoon liittyvistä säännöistä.
Miten päästä vähähiilisen yhteiskuntaan, mitä teknologioita tulisi kehittää, miten tehdä yhteistyötä sekä miten kaupunkien tulisi vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin ilmastoneuvottelujen yhteydessä pidetyssä ”Sustainable Innovation Forum” tilaisuudessa.
EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik korosti tilaisuudessa pitämässään puheessa tarvetta talouden rakennemuutokseen ja vihreiden arvojen huomioimiseen päätöksenteossa. Innovaatioille tulisi luoda yhteinen politiikka ja yhteiset tavoitteet sekä vähennettävä esteitä innovaatioiden kehittämiseen ja tuottamiseen. On suunniteltava yhdessä tarvittavat toimenpiteet ja mitattava tavoitteiden saavuttamista. Keskeinen kysymys on, miten lisätä kansalaisten hyvinvointia pienemmillä resursseilla.
Puheenvuoroissa nousi useasti esiin muun muassa kestävä kehitys, ympäristön tila, innovaatiot, uudet teknologiat, tietotekniikan luomat mahdollisuudet, tutkimus ja kehittäminen, energiasektorin merkitys, hyvinvoinnin ylläpitäminen (teollisuusmaat) ja edistäminen (kehitysmaat).
Ympäristöministeri Ville Niinistö painotti omassa puheenvuorossaan pohjoismaisen yhteistyön kulttuuria ja laajuutta. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä mainittiin vihreän talouden aloite, joka on tehty pohjoismaisten pääministerien johdolla.
Innovatiivisista teknologioista puhuttaessa energiasektori nousee erityisen tärkeäksi kehittämisalueeksi. Maailman energianeuvosto (World Energy Council) on julkaissut muutoksen edistämistä käsittelevän opuksen ”Maailman energiatrilemma”. Sen mukaan suurin haaste on luoda energiapolitiikka, joka a) turvaa energiainfrastruktuurin toimintavarmuuden, b) varmistaa energian saatavuuden ja tarjonnan kuluttajille ja c) edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä.
Miten ilmastonmuutokseen tulisi vastata? Foorumin keskustelujen perusteella vastaus on uuden innovatiivisen teknologian luominen erityisesti energiasektorille ja panostaminen paitsi ympäristöliiketoimintaan (clean tech) myös muuhun teollisuuteen. Tietotekniikkaa tulee hyödyntää kokonaisvaltaisesti, eri osapuolten välistä yhteistyötä lisätä sekä pyrkiä saavuttamaan laajempi yhteisymmärrys tilanteesta, tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä.
Miten ilmastonmuutos sitten haastaa tilastoinnin?
Monet keskusteluissa esille nousseet asiat ovat sellaisia, joita halutaan jatkossa seurata raportoinnin ja tilastoinnin kautta. Ilmastonmuutos tuokin erityisen suuren haasteen ympäristö-, energia- ja kasvihuonekaasutilastoinnille.
Ympäristötilastoinnin uusia alueita ovat muun muassa ympäristöliiketoiminnan ja ympäristötilinpidon tilastoiminen, energiatilastoinnissa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tilastoiminen ja kasvihuonekaasuinventaariossa uusien Kioton toisen velvoitekauden raportointivaatimusten huomioiminen laskentajärjestelmässä.
Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös moniin muihin tilastoalueisiin: esimerkiksi hyvinvoinnin kuvaamiseen (mm. ympäristön tilan vaikutus hyvinvointiin), väestötilastoihin (mm. kaupungistuminen), vesitilastoihin (mm. puhtaan veden saatavuus), innovaatio- ja t&k-tilastoihin (mm. uudet teknologiat ) sekä julkisen talouden (esim. vihreät julkiset hankinnat) tilastointiin – vain muutamia mainitakseni.
Kuten Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) johtaja Achim Steiner totesi, ”nyt on aika tehdä päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä, joilla edistetään hyvinvointia ja talouden kasvua huomioiden samalla ympäristön tila ja ilmastonmuutoksen vaikutus maapallolle ja tulevaisuuden sukupolville.” Vastaavasti on aika toimia myös tilastoinnin kehittämiseksi.
Leena Storgårds
Tilastojohtaja
Talous- ja ympäristötilastot -yksikkö
Lue samasta aiheesta:
Meillä on jo mittaristo ekologian ja ekonomian yhteensovittamiseksi: kansantalouden tilinpidon ympäristölaajennus. Luontoarvojen integrointi samaan kehikkoon taloudellisen toiminnan kanssa antaa pikakaistan kestävämpään päätöksentekoon.
Koronan myötä ulkomaan matkailu väheni minimiin. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion. Pandemiavuosina suomalaisten matkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta mitä päästöille käy tulevaisuudessa?
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Maapallon maa- ja merialueista pitäisi suojella 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU-maissa yli 80 prosenttia ekosysteemeistä on huonossa kunnossa – ja komissiolta on tullut uusi esitys luonnon ekosysteemien suojelemisesta ja ennallistamisesta.
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita niiden hintatilastoinnille. Hintatietoa on käytetty erilaisisa sopimuksissa, jotka on syytä tarkistaa nyt, kun tuotekohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisu voi pian loppua.
Metsäkadon ja metsityksen nettopäästöt ylittivät metsänhoidosta tulevan hyvityksen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Maankäyttösektorin toimista aiheutui näin Suomelle lisätaakkaa päästövähennysvelvoitteen täyttämiseen, kirjoittavat päästöasiantuntijat.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.