Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ammattirakenteen muutos on nostanut keskiansioita valtiolla

6.2.2015

Palkansaajarakenteen muutokset vaikuttavat eri tavoilla ansioiden kehitykseen eri aloilla. Valtiolla asiantuntija­painotteisempien tehtävien osuuden kasvu on viime vuosina johtanut muita sektoreita nopeampaan keskiansioiden nousuun.

Eilen julkaistusta tilastosta käy ilmi, että vuoden 2014 keski­määräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakko­tietojen mukaan yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 1,2 prosenttia ja kunnilla 0,9 prosenttia.

Helsingin Sanomien mielipide­osastolla kirjoitettiin tammikuussa ansioiden kehityksestä eri työnantajasektoreilla. Professori Reino Hjerppe (HS Mielipide 8.1.) tarkasteli palkkojen kehitystä vuosina 2005–2013 ansiotasoindeksin 2005=100 mukaan. Tällä ajanjaksolla ansiotaso­indeksi on noussut valtiosektorilla ja kuntasektorilla enemmän kuin yksityisellä sektorilla (Kuvio 1).

Kuvio 1. Ansioiden muutos vuosina 2005–2013 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2005=100 mukaan

Kuvio 1. Ansioiden muutos vuosina 2005–2013 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2005=100 mukaan Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi.

Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi.

Pardian puheenjohtaja Niko Simola vastasi professori Hjerppen kirjoitukseen (HS Mielipide 10.1.) ja tarkasteli henkilöstö­rakenteen muutoksen vaikutusta palkkojen kehitykseen julkisella sektorilla. Simola toi esille, että valtion­hallinnon henkilöstö on supistunut viime vuosina ja samalla asiantuntija­painotteisimpien tehtävien osuus on kasvanut.

Uusi indeksi tuo esiin rakennemuutoksen vaikutuksen

Tilastokeskuksen tuottaman ansiotasoindeksin laskennassa palkansaajat jaetaan työnantajasektorin, toimialan ja palkkausmuodon (kuukausipalkkainen /­ tuntipalkkainen) mukaan palkansaaja­ryhmiin, joiden ansioiden muutokset painotetaan yhteen kiinteillä paino-osuuksilla. Tämä laskentapa eliminoi osan palkansaaja­rakenteen muutoksen vaikutuksista keskiansioiden kehitykseen.

Muutosta palkansaaja­rakenteeseen voi aiheuttaa esimerkiksi toimialan osuuden lasku tai kasvu suhteessa kaikkiin toimialoihin yhteensä. Toimialan kiinteä paino-osuus tarkoittaa, että muutos toimialan osuudessa ei vaikuta kaikkien palkansaajien ansiotaso­indeksin kehitykseen.

Ansiotasoindeksin palkansaaja­ryhmät eivät kuitenkaan pysy samanlaisina vuodesta toiseen, vaan niissä tapahtuu muutoksia erityisesti ammatti­rakenteessa. Jos ammattiluokan osuus kasvaa tai laskee yhden työnantaja­sektorin sisällä, tapahtuu muutosta ammatti­rakenteessa, joka voi vaikuttaa ansioiden kehitykseen kyseisellä työnantaja­sektorilla.

Tilastokeskus on Tulo- ja kustannus­kehityksen selvitys­toimikunnan aloitteesta selvittänyt ammatti­rakenteen muutosten vaikutusta ansiotaso­­indeksin kehitykseen. Vuoden 2013 lokakuussa julkaistiin uusi indeksi, ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi 2010=100, jossa kunkin indeksin palkansaaja­ryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu. Ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitys­tietoja on saatavilla vuodesta 2010 alkaen ja tiedot julkaistaan kerran vuodessa syksyllä ansiotaso­indeksin yhteydessä.

Kuviosta 2 nähdään, että ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi on vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2013 viimeiselle neljännekselle noussut yksityisellä sektorilla 8,2 prosenttia, valtiolla 8,7 prosenttia ja kuntasektorilla 7,1 prosenttia.

Vastaavana ajanjaksona ansiotasoindeksi 2010=100 on noussut yksityisellä sektorilla 7,5 prosenttia, valtiolla 9,4 prosenttia ja kuntasektorilla 7,9 prosenttia.

Säännöllisen ansion indeksi 2010=100, joka ei sisällä tulospalkkioita ja työehto­sopimuksiin perustuvia kertaeriä, on vuosina 2010–2013 noussut yksityisellä sektorilla 7,6 prosenttia, valtiolla 9,4 prosenttia ja kuntasektorilla 7,8 prosenttia.

Tähän tarkasteluun on valittu vuoden viimeinen neljännes, koska se perustuu toteutuneeseen ansiokehitykseen. Lisäksi tarkastelu alkaa vuodesta 2010, koska siitä lähtien ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitys­tietoja on saatavilla.

Kuvio 2. Ansioiden muutos vuosina 2010–2013 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2010=100, säännöllisen ansion indeksin 2010=100 ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan

Kuvio 2. Ansioiden muutos vuosina 2010–2013 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2010=100, säännöllisen ansion indeksin 2010=100 ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan

Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi.

Kuntasektorilla hitain ansiokehitys

Kuviosta 2 käy ilmi, että ammatti­rakenteen muutoksista eliminoitu ansiokehitys on 2010-luvulla ollut valtiolla hieman yksityistä sektoria nopeampaa ja kuntasektorilla hitainta. Esimerkiksi erityis­asiantuntijoiden ja johtajien ammattiluokassa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulu­tutkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi.

Erityisasiantuntijoiden ja johtajien osuuden kasvu esimerkiksi valtiolla johtaa siihen, että valtion kaikkien palkansaajien keskiansioiden nousu on suurempaa kuin keskimääräiset palkan­korotukset (koska erityis­asiantuntijoiden ja johtajien ansiotaso on valtion keskimääräistä ansiotasoa korkeampi). Tällainen muutos ammatti­rakenteessa näkyy selvimmin julkisen sektorin ansio­kehityksessä vuosina 2010–2013.

Ammatin pääluokan mukaan vakioidun indeksin kehitys on ollut valtiolla ja kunnilla joka vuosi hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys. Sama pätee ansiotasoindeksin kehitykseen lukuun ottamatta vuotta 2013. Tämän selittää vuonna 2012 maksettu kertaerä, joka näkyy ansiotasoindeksin kehityksessä.

Johtajien osuus vähentynyt yksityisellä sektorilla

Yksityisellä sektorilla ammatti­rakenteen muutoksella ei ole tarkastelu­jaksolla vastaavaa trendiä havaittavissa, vaan kehitys on ollut vaihtelevaa eri vuosina. Yksityisen sektorin kehitystä selittää muun muassa se, että johtajien osuus on laskenut.

Johtajien osuuden lasku merkitsee yksityisen sektorin keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista (koska johtajien ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa korkeampi). Tämän tarkastelun ulkopuolelle jää yritysten ylin johto, koska Tilastokeskus ei saa näitä koskevia tietoja työnantajilta.

Toisaalta palvelu- ja myynti­työntekijöiden ammattiluokan osuus on kasvanut yksityisellä sektorilla vuosina 2010–2013. Tämä merkitsee myös keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista yksityisellä sektorilla (koska palvelu- ja myyntityön­tekijöiden ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi).

Palkansaajarakenteen muutokset vaikuttavat eri tavoilla keskiansioiden kehitykseen eri työnantaja­sektoreilla ja toimialoilla. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin julkaiseminen on yksi keino tuoda rakenteellisten muutosten vaikutusta esiin yleisessä ansio­kehityksessä ja alakohtaisissa vertailuissa, kuten työnantaja­sektoreiden välisissä vertailuissa.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen palkat ja työvoima­kustannukset -vastuualueella yritystilastot -yksikössä. Tehtäväalueena on ansiotasoindeksi ja työtaistelutilasto.

tk-icons