Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa
Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot
Helsingin postinumeroalueilla on Paavon mukaan suhteellisesti vähemmän lapsitalouksia kuin sitä ympäröivien kuntien postinumeroalueilla (kartta 1). Suhteellisesti eniten lapsitalouksia löytyy kuitenkin muutama vuosi sitten Sipoosta liitetyn Itäsalmen postinumeroalueella.
Espoossa jopa kahdeksalla postinumeroalueella vähintään 40 prosenttia talouksista on lapsitalouksia. Nämä alueet ovat Gumböle-Karhusuo, Niipperi, Latokaski, Nöykkiönpuro, Mankkaa, Kauklahti, Lintuvaara ja Malminmäki-Eestinlaakso.
Vantaalla eniten lapsitalouksia asuu sekä Ylästön että Päiväkummun postinumeroalueilla, Kirkkonummella Sundsbergin ja Veikkolan, Nurmijärvellä Klaukkalan ja Haikalan, Sipoossa Nikinmäen ja Tuusulassa Lahelan postinumeroalueilla.
Järvenpäässä, Keravalla ja Vihdissä ei lapsitalouksia Paavon mukaan ole millään postinumeroalueella yli 40 prosenttia.
Kaikista postinumeroalueista lapsitalouksia on suhteellisesti eniten sekä Kirkkonummen Sundsbergin että Vantaan Ylästön alueilla, molemmissa yli 50 prosenttia kaikista talouksista.
Suhteellisesti vähiten lapsitalouksia on Helsingin keskustan tuntumassa kuten Vallilassa, Alppilassa, Kalliossa ja Sörnäisissä sekä Espoon Otaniemessä. Kaikissa näissä lapsitalouksia on alle 10 prosenttia kaikista talouksista.
Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2016. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa
Jos lapsitalouksien määrää tarkastellaan absoluuttisesti, on neliökilometrin ruuduilla niiden lukumäärä kuitenkin suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, etenkin isojen väylien läheisyydessä. Lapsitalouksien lukumäärä vähenee kehyskuntiin mennessä, mutta niissäkin näkyy selvästi junaradan vaikutus sekä Kirkkonummella, Keravalla että Järvenpäässä (kartta 2).
Muissa ympäryskunnissa lapsiperheitä on paljon kuntakeskuksissa kuten Nummelassa, Hyrylässä ja Klaukkalassa.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa
Missä sitten asuvat mummot ja vaarit? Paavo näyttää, että alueet, joilla on suhteellisesti paljon eläkeläistalouksia, ovat eri alueita kuin ne, joilla on paljon lapsitalouksia.
Eläkeläisiä on paljon kehyskunnissa ja etenkin niiden reuna-alueilla, mutta myös lähes koko Helsingissä, Etelä-Espoossa, Länsi-Vantaalla ja Kauniaisissa (kartta 3).
Suhteellisesti eniten eläkeläistalouksia on Espoon Suvisaaristossa ja Tapiolassa, Kirkkonummen Lapinkylässä, Helsingin Tammisalossa, Laajasalossa, Munkkiniemessä, Länsi-Pakilassa ja Kuusisaari-Lehtisaaressa, samoin kuin Vihdin Vihtijärvellä sekä Sipoon Kärrbyssä. Kaikilla näillä alueilla on eläketalouksia yli 35 prosenttia kaikista talouksista.
Määrällisesti eniten eläkeläistalouksia on Helsingin Kontula-Vesalassa ja Etelä-Vuosaaressa, Vantaan Myyrmäessä ja Tikkurilassa sekä Espoon Espoonlahdessa.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa
Entä korreloiko pientalovaltaisuus sen kanssa, millä postinumeroalueilla lapsitalouksia asuu eniten? Kuten kartta 4 esittää, kehyskunnat ovat Paavon mukaan tarkasteltavista kunnista pientalovaltaisimpia. Myös Pohjois-Helsingissä, Pohjois-Espoossa ja Luoteis-Vantaalla on paljon pientalovaltaisia alueita.
Lapsitalousvaltaisista alueista esimerkiksi Vantaan Ylästö ja Espoon Latokaski, Mankkaa ja Nöykkiönpuro ovat postinumeroalueita, joilla pientaloja on yli 80 prosenttia alueen asunnoista.
Kerrostalovaltaiset alueet, joilla on kerrostaloja yli 80 prosenttia alueen asunnoista, ovat sijoittuneet pääosin Helsinkiin.
Lisäksi kerrostalovaltaisia alueita ovat Vantaalla Myyrmäen, Martinlaakson, Kaivokselan ja Koivukylän postinumeroalueet ja Espoossa esimerkiksi Otaniemen, Tapiolan, Espoonlahden, Matinkylän ja Leppävaaran postinumeroalueet. Espoossa erottuu myös Lakiston alue, joka on harvaanasuttua mutta rakennuskannasta on kuitenkin yli 80 prosenttia kerrostaloja.
Lapsitalouksia näyttää siis asuvan paljon pientalovaltaisilla alueilla. Toisaalta myös eläkeläistalouksia asuu paljon pientalovaltaisilla alueilla.
Suosivatko lapsiperheet sitten alueita, joilla on paljon uusia pientaloja? Ja asuvatko eläkeläiset alueilla, joilla on paljon vanhempia pientaloja?
Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa
Asunnot ja asuinolot -tilastoon perustuvasta kartasta 5 näkyy, että jotkin lapsitalousvaltaiset postinumeroalueet ovat samoja kuin alueet, jolla on eniten uusia, 2000-luvulla rakennettuja pientaloasuntoja. Näitä alueita ovat Kirkkonummen Sundsberg, Espoon Kauklahti, Gumböle-Karhusuo ja Niipperi, Vantaan Ylästö ja Sipoon Nikinmäki.
Lapsitalousvaltaiset ja paljon uusia pientaloja sisältävät postinumeroalueet osuvat siis pitkälti yksiin, toisin kuin eläkeläistaloudet ja uudet pientaloalueet.
Suhteellisesti eniten uusia pientaloja on Kirkkonummella ja Espoossa. Määrällisesti niitä on eniten Espoossa. Suhteellisesti vähiten uusia pientaloja on rakennettu Kauniaisiin ja Helsinkiin.
Vanhoja pientaloja on eniten Kauniaisissa, Helsingissä ja Keravalla, vähiten Kirkkonummella ja Espoossa. Vanhat pientalot on rajattu tässä ennen vuotta 1990 rakennettuihin pientaloihin. Kaikissa Helsingin seudun kunnissa pientalokannasta on lähes puolet on rakennettu ennen vuotta 1990.
Vanhoja pientaloja on suhteellisesti eniten Helsingin postinumeroalueilla (Asunnot ja asuinolot, 2015). Suurimmaksi osaksi vanhojen pientalojen postinumeroalueet ovat eri alueita kuin ne, joilla on suhteellisesti eniten lapsitalouksia, mutta myös jossain määrin eri alueita kuin ne, kuin missä eläkeläistalouksia on eniten. Eniten nämä vanhojen pientalojen alueet korreloivat eläkeläistalouksien alueiden kanssa Helsingin ja Espoon postinumeroalueilla.
Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa
Paavon tietojen perusteella voidaan päätellä, että lapsiperheet haluavat asua tilavasti alueilla, joiden asuntoihin ei tarvitse teettää isompia remontteja.
Kun tarkastellaan absoluuttisia lukumääriä, lapsitalouksien sijoittuminen lähelle radanvarsia tai isompia kulkuväyliä kertoo toisaalta siitä, että lapsiperheet arvostavat myös hyviä kulkuyhteyksiä.
Entä suosivatko lapsitaloudet esimerkiksi omistus- tai vuokra-asumista? Tästä saa lisää tietoa Tilastokeskuksen avoimesta Paavo-palvelusta.
Kirjoittaja on tietopalvelusuunnittelija Väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelun ylläpidosta ja asiakaspalvelusta.
Osakeasuntojen hintatilastossa on otettu käyttöön uudet alueluokitukset ja keskineliöhinnoissa huomioimme nyt myös tontin omistustiedon. Käyttäjälle vähemmän näkyvä – mutta sitäkin tärkeämpi – menetelmäuudistus parantaa asuntojen hintakuvauksen tarkkuutta ja laatua.
Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on yleistä, mutta toistaiseksi ilmiöstä on vain vähän tutkittua tietoa. Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella vuoroasuvia lapsia on kymmeniätuhansia ja he ovat verraten tyytyväisiä arkeensa.
Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.
Kirjojen lukeminen ja pitkien tekstien kirjoittaminen on vähentynyt lapsilla ja nuorilla 2000-luvulla. Toisaalta verkkomedian ja somekanavien käyttö kysyy uudenlaista monilukutaitoa ja tiivistä, epämuodollista ilmaisutapaa. Kodin, koulun ja kirjaston merkitys lasten lukuharrastuksen tukemisessa on edelleen suuri.
Pientaloasuminen on lapsiasuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostaloasuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsiasuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.
Vuonna 2020 Suomessa kuoli pikkulapsia ja peruskouluikäisiä vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana. Myönteinen kehitys ei ulotu kuitenkaan nuoriin, sillä 15–19-vuotiaiden kuolleisuus on kääntynyt jälleen kasvuun. Lapset menehtyvät useimmiten tauteihin, nuorilla yleisimmät kuolinsyyt ovat itsemurha, liikenneonnettomuudet ja myrkytystila.
