Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan

8.11.2019
Kuva: Shutterstock

Yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana, kertoo vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen.  

Yhdeksän kymmenestä miehestä, joiden perheeseen kuuluu kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia, pitää kotia ja perhettä hyvin tärkeänä elämänalueena. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2017 toteuttamaan vapaa-aikatutkimukseen.

Lähes joka kymmenes isä kokee kodin ja perheen melko tärkeäksi (kuvio 1). Täysin yhdentekevä koti ja perhe ei ole kenellekään vapaa-aikatutkimukseen osallistuneelle isälle.

Vaikka työ ja ystävät ovat isälle myös tärkeitä elämänalueita, niiden merkitys on kuitenkin selvästi vähäisempi: 37 prosenttia isistä piti työtä erittäin tärkeänä elämänalueena. Ystäviä piti erittäin tärkeänä 43 prosenttia.

Kuvio 1. Perheen, työn ja ystävien tärkeys isälle 2017, prosenttia
Kuvio 1. Perheen, työn ja ystävien tärkeys isälle 2017, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Isät harrastavat yhdessä lastensa kanssa – liikunta suosituinta

Mitä isät ja lapset harrastavat yhdessä? Vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty, kenen kanssa on harrastanut liikuntaa, käynyt katsomassa urheilukilpailuja, käynyt elokuvissa, konserteissa tai muissa esittävän taiteen kulttuuritilaisuuksissa, tai näyttelyssä tai museossa. Tarkastelemme, ovatko isät harrastaneet kyseisiä asioita yhdessä lastensa kanssa.

Liikunta on kysytyistä harrastuksista suosituin: yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana (kuvio 2).

Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen. 

Kuvio 2. Isä harrastanut yhdessä lapsensa kanssa 12 kuukauden aikana 2017, prosenttia
Kuvio 2. Isä harrastanut yhdessä lapsensa kanssa 12 kuukauden aikana 2017, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Lapset vastaavat: Isät liikkuvat luonnossa

Miltä isän harrastukset näyttävät lapsen silmin? Hyödynnämme 10–17-vuotiaiden lasten antamia vastauksia vanhempiensa harrastuksista.

Isät ovat hyvin luonto- ja liikuntakeskeisiä: reilusti yli puolella lapsista isät harrastavat luonnossa liikkumista, maalla tai mökillä olemista sekä liikuntaa tai urheilemista (kuvio 3).

Melko harvalla lapsella on jotain luovaa kulttuuritoimintaa harrastava isä. Soittamista harrastava isä on joka kahdeksannella lapsella. Hyvin harvan lapsen isä harrastaa laulamista tai kuvataiteita.

Kuvio 3. Isä harrastaa 2017, 10–17-vuotiaiden lasten vastaukset, prosenttia
Kuvio 3. Isä harrastaa 2017, 10–17-vuotiaiden lasten vastaukset, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Isä esimerkkinä lapsen harrastuksille

Isän harrastuksella on merkitystä lapsen harrastuneisuudelle: jotain soitinta soittavista lapsista yli neljänneksellä on myös soittava isä. Silloin kun lapsi ei harrasta soittamista, vähemmän kuin joka kymmenes isistä soittaa.

Yli 40 prosenttia lapsista ilmoittaa, että isä harrastaa kirjojen lukemista. Isän esimerkki näkyy soittamisen ohella myös lasten lukemisharrastuksessa.

Kuudesosa lapsista on himolukijoita, jotka olivat lukeneet vähintään 10 kirjaa puolen vuoden aikana. Heidän isistään yli puolet harrastaa myös kirjojen lukemista. Alle 10 kirjaa lukeneiden lasten isistä pienempi joukko, 40 prosenttia, lukee kirjoja.

 

Kirjoittajat työskentelevät erikoistutkijoina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä.

Tutustu myös Tilastokeskuksen tietopalvelun kokoaman Isät tilastoissa 2019 -sivun tietoihin

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
24.3.2022
Tuomas Parikka

Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.

Artikkeli
11.3.2022
Mika Ronkainen, Arja Tiihonen

Pientaloasuminen on lapsi­asuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostalo­asuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsi­asuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.

Artikkeli
17.12.2021
Ella Pitkänen, Kaisa Saarenmaa

Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.

tk-icons