Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 Suomessa suoritettiin 134 500 tutkintoa, joista noin 10 000 oli ulkomaalaistaustaisten suorittamia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista 6 prosenttia (4 800 tutkintoa) ja korkeakoulututkinnon suorittaneista 8 prosenttia (5 360 tutkintoa) oli ulkomaalaistaustaisia.
Mitä Suomessa tutkinnon suorittaneille ulkomaalaistaustaisille tapahtuu valmistumisen jälkeen? Tilastot kertovat siitä, kuinka moni jää töihin Suomeen.
Ulkomaalaistaustaisten työllistymistä on tässä tarkasteltu syntyperän mukaan. Se perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen, josta tässä mukana ovat ulkomaalaistaustaiset, jotka ovat syntyneet ulkomailla.
Vuonna 2015 valmistui ammatillisesta ja korkeakoulutuksesta yhteensä 8 050 syntyperältään ulkomaalaistaustaista. Lisäksi samana vuonna valmistui 2 100 tutkinnon suorittanutta, joilta syntyperätieto puuttui, mutta jotka eivät myöskään olleet Suomen kansalaisia. Näiden voidaan olettaa myös olevan ulkomaalaistaustaisia.
Suurin osa ryhmästä, joilta syntyperätieto puuttui, lähes 1 900, oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jos nämä lasketaan ulkomaalaistaustaisten joukkoon, joka viides ulkomaalaistaustainen muutti maasta heti tutkinnon suoritusvuonna.
Seuraavassa tarkastellaan syntyperältään ulkomaalaistaustaisten 8 050 henkilön toimintaa rekisteritietojen avulla tutkinnon suoritusvuonna sekä vuoden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta. (Kuvio 1)
Tutkinnon suoritusvuoden lopussa työssä oli 56 prosenttia, toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista 53 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneista 58 prosenttia.
Työttömänä oli 25 prosenttia. Päätoimisesti opiskeli 12 prosenttia. Osa opiskeli saman koulutuksen maisteritutkintoa alemman korkeakoulututkinnon jälkeen.
Muussa toiminnassa pääasiallisen toiminnan mukaan (ei siis työllinen, työtön, päätoiminen opiskelija tai varusmies- tai siviilipalveluksessa) oli 7 prosenttia. Osa muussa toiminnassa olevista oli myös todellisuudessa maasta muuttaneita, koska kaikki henkilöt eivät tee muuttoilmoitusta maistraattiin.
Työssäkäynti-tilaston pääasiallisen toiminnan luokituksessa luokassa muu toiminta on henkilöitä, joille ei tilastovuonna löydy mistään rekisteriaineistosta tietoja.
Vuoden kuluttua valmistumisvuodesta työllistyneitä oli 61 prosenttia. Työttömien osuus on vähentynyt 18 prosenttiin. Maasta muuttaneita oli 2 prosenttia, ja muussa toiminnassa olevien osuus oli kasvanut 13 prosenttiin.
Jos tarkastellaan vain Suomeen jääneitä, oli työllistyneitä muutama prosenttiyksikkö enemmän. Kun tutkinnon suorittamisen jälkeen ei työllistytä Suomeen, on mahdollisesti palattu takaisin kotimaahan tai muutettu muualle.
Työllistyminen paranee hieman ja työttömyys vähenee, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut muutama vuosi. Samaan aikaan maasta muuttaneiden määrät hieman kasvoivat.
Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta, vuoden 2017 lopussa, töissä oli 64 prosenttia (maassa asuvista 66 %) ja työttömänä 12 prosenttia. Muussa toiminnassa pääasiallisen toiminnan mukaan oli 13 prosenttia ja maasta muuttaneita oli 4 prosenttia. Päätoimisesti opiskeli 6 prosenttia.
Kolmen vuoden kuluttua maasta muuttaneita oli 6 prosenttia vuonna 2015 tutkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisista. Muussa toiminnassa oli 13 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen on alhaisempaa kuin suomalaistaustaisilla. Työllisiä oli 66 prosenttia (maassa asuvista 70 %). Työttömiä oli 9 prosenttia, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin suomalaistaustaisilla.
Sukupuolten välillä työllistymisessä ja maasta muutossa ei ole juurikaan eroa. Vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta miehistä työskenteli 61 prosenttia ja naisista prosenttiyksikön enemmän. Maasta oli muuttanut 2 prosenttia sekä miehistä että naisista ja muussa toiminnassa oli miehistä 12 ja naisista 13 prosenttia.
Kolmen vuoden päästä miehistä oli töissä 65 prosenttia ja naisista prosenttiyksikön enemmän. Miehistä maasta oli muuttanut 6 prosenttia ja muussa toiminnassa oli 13 prosenttia. Naisista maasta muuttaneita oli 5 prosenttia ja muussa toiminnassa 14 prosenttia.
Työllistymisen lisäksi henkilön Suomeen jäämiseen vaikuttaa todennäköisesti myös siviilisääty. Suomeen jääneistä niiden osuus, jotka ovat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa (46%), on kasvanut 6 prosenttiyksikköä, kun taas naimattomien osuus (40%) on vähentynyt 10 prosenttiyksikköä kolmen tarkasteluvuoden aikana.
Ulkomaalaistaustaisen tutkinnon suorittaneen työllistyminen on siis vaikeampaa kuin suomalaistaustaisen, vaikkakin työllistyminen hieman helpottuu, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut enemmän aikaa.
Tarkasteltaessa vuonna 2015 tutkinnon suorittaneita suomalaistaustaisia, vuoden kuluttua työskenteli vastaavilta koulutusasteilta valmistuneista 74 prosenttia ja kolmen vuoden kuluttua 82 prosenttia. (Kuvio 2)
Rekisteritiedoista ei selviä, vaikuttaako ulkomaalaistaustaisten maahan jäämiseen se, ettei koulutusta vastaavaa tai mieleistä työtä löydy vai jokin muu syy, mutta rekisteritietojen valossa näyttää, että osa ulkomaalaistaustaisista tutkinnon suorittajista ei jää maahan, koska työllistyminen heti tutkinnon suorittamisen jälkeen on vaikeahkoa.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen koulutustilastoissa.
Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutustason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?
Miksi samasta ilmiöstä on kahdet eri luvut? Niin Tilastokeskuksen kuin opetushallinnon tarkasteluille on käyttötarpeensa, mutta ne voivat hämmentää tietojen käyttäjiä.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
Kriisin aikana nuorten naisten työllisyys on heikentynyt enemmän kuin miesten, mutta naisten voi katsoa investoivan tulevaisuuteen panostamalla opiskeluun.
Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen kehittyi myönteiseen suuntaan viime vuosikymmenellä. Eroa nuorempiin ikäluokkiin on kuitenkin edelleen varsinkin yli 60-vuotiaiden kohdalla.
