Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Korona ja globaalit arvoketjut – yritykset eivät hätiköiden järjestele toimintojaan uudelleen

28.12.2021
Twitterissä: @MerjaMyllymaki
Kuva: Shutterstock

Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.

Globaalien tuotantoketjujen muutokset ja niiden vaikutukset maiden talouksiin ovat olleet korona­pandemian myötä entistäkin ajankohtaisempia tutkimus­kohteita.

Tilastokeskuksessa globaaleja arvoketjuja on tähän mennessä tutkittu kahdessa eri tilastossa, jotka ovat Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen sekä Arvonlisä­pohjainen ulkomaan­kauppa.

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2021 neljättä kertaa, nyt vuosien 2018–2020 tietoja koskien. Uusimpaan tiedonkeruuseen sisällytettiin muutamia korona­pandemiaan liittyviä kysymyksiä, joiden tuloksia käsitellään tässä artikkelissa. Tietojen tuottamiseen on saatu tukea Euroopan komission rahoituksesta.

Tutkimuksen perusjoukko on vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset Suomessa toimialoilta B Kaivostoiminta ja louhinta toimialaan N Hallinto ja tukipalvelutoiminta. Perusjoukosta muodostettiin otos, johon kuuluvat kaikki vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset sekä otos 50–99 henkeä työllistävistä yrityksistä.

Kysely kohdistettiin yrityksen oikeudelliselle yksikölle eli yksittäisen y-tunnuksen haltijalle, ei konsernille tai konsernin osalle. Jatkossa yrityksellä viitataan oikeudelliseen yksikköön, joiden osalta otos on 2 892. Vastausaste oli 74 prosenttia.

Yrityksiltä tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia pandemialla on ollut yrityksen toimintojen uudelleen järjestämisen kannalta (taulukko 1).

Ainoastaan alle prosentti vastanneista yrityksistä oli miettinyt tai jo siirtänyt toimintoja takaisin Suomeen koronan seurauksena. Kysely toteutettiin loppukeväästä ja kesällä 2021 koskien vuoden 2020 tietoja, joten yrityksissä ei välttämättä vielä tässä vaiheessa ollut ehditty analysoida koronan vaikutuksia pitkällä tähtäimellä ja siten tehdä lopullisia päätöksiä toimintojen uudelleen­järjestelyistä.

Kun kysely toteutettiin edellisen kerran vuosien 2015–2017 tietoja koskien, toimintojaan oli siirtänyt takaisin Suomeen hieman alle kaksi prosenttia yrityksistä.

Taulukko 1. Koropandemian vaikutus yritysten ulkoistamissuunnitelmiin

MITEN KORONAPANDEMIA ON VAIKUTTANUT YRITYKSENNE TOIMINTAAN?

  Kyllä Ei En osaa
sanoa
Yhteensä
Yrityksemme on siirtänyt tai
suunnittelee liiketoimintojensa
siirtämistä takaisin Suomeen
koronapandemian seurauksena
12
(0,6 %)
1 931
(90,0 %)
203
(9,5 %)
2 146
Yrityksemme on ulkoistanut tai
suunnittelee ulkoistavansa
toimintoja ulkomaille
koronapandemian seurauksena
14
(0,7 %)
1 933 
(90,0 %)
199
(9,3 %)
2 146
Koronapandemia on häirinnyt
yrityksemme suunnitelmia
toimintojen ulkoistamiseen liittyen
35
(1,6 %)
1 872
(87,2 %)
239
(11,1 %)
2 146

Lähde: Tilastokeskus, Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen

Koronan seurauksena toimintojaan ulkomaille ulkoistaneiden tai sitä suunnittelevien yritysten osuus oli lähes yhtä suuri (0,7 %) kuin toimintojen takaisin siirtämistä suunnittelevien yritysten osuus. Vertailun vuoksi vuosia 2015–2017 koskevassa tutkimuksessa toimintojaan ulkomaille ulkoistaneiden osuus oli lähes 11 prosenttia tutkitusta yritys­populaatiosta.

Suurin osa niistä yrityksistä, jotka pandemian seurauksena olivat suunnittelemassa toimintojen siirtämistä takaisin Suomeen tai vastaavasti toimintojen ulkoistamista ulkomaille, arveli näiden vaikutusten olevan pitkäaikaisia. Sen sijaan yritykset, joiden ulkoistamissuunnitelmia korona oli häirinnyt, arvelivat vaikutusten olevan lyhytaikaisia.

Ali-Yrkkö ym. (2021) toteavat Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus -raportissa, että yritykset eivät ole tehneet äkkinäisiä muutoksia toimitusketjuihin, mutta esimerkiksi vaihtoehtoisia toimittajia etsitään, jotta toimitusketjut olisivat nykyistä varmempia häiriötilanteissa. Raportin mukaan saatiin viitteitä siitä, että arvoketjujen maantieteellinen sijainti on jossain määrin muuttumassa. Raportin tutkimus­kysymykset eivät kuitenkaan koskeneet suoraan edellä esitetyn tyyppisiä kysymyksiä toimintojen uudelleen sijoittelusta kotimaan ja ulkomaiden välillä.

Toimintojen uudelleenjärjestely maantieteellisesti edellyttää vielä perusteellisempaa harkintaa ja valmistelua kuin pelkkä vaihtoehtoisten toimittajien hankinta. Voidaankin olettaa, että lopullisia johtopäätöksiä koronapandemian vaikutuksista toimintojen uudelleen­järjestelyyn nähdään vasta myöhemmässä vaiheessa.

Huomionarvoista on, että noin kymmenesosa vastanneista ei osannut arvioida koronan vaikutuksia toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Taustalla voi vaikuttaa jo edellä mainittu varhainen tutkimus­ajanjakso tai se, että vastaajalla ei ole ollut tietoja yrityksen strategisista suunnitelmista.

Toimintojen uudelleenjärjestelyjen lisäksi Tilastokeskuksen kyselyssä mielenkiinnon kohteena olivat myös muut pandemian vaikutukset yrityksen tuotantoketjuun liittyen raaka-aineiden saatavuuteen, logistisiin haasteisiin, asiakkaiden vähenemiseen sekä myyntikanavien muutoksiin.

Yleisemmällä tasolla tiedusteltiin kotimaisten ja ulkomaisten koronasta aiheutuneiden rajoitusten vaikutuksia yrityksen toimintaan. Yrityksiä pyydettiin arvioimaan vaikutuksia eri väittämien merkittävyyden kautta (kuvio 1).

Selvityksen kohteena olleista koronavaikutuksista merkittävimmiksi arvioitiin kotimaahan liittyvien, pandemiasta johtuvien rajoituksien ja suosituksien vaikutus yrityksen toimintaan sekä kotimaan tilausten hiipuminen eli yrityksen kotimaisten asiakkaiden tilausten peruutukset tai uusien tilausten väheneminen.

Kuvio 1. Yritysten arvio koronapandemian vaikutuksista yritysten toimintaan
Kuvio Yritysten arvioista koronapandemian vaikutuksista yritysten toimintaan. Keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen

Raaka-aineiden ja välituotteiden saatavuus­ongelmien vaikutuksia tiedusteltiin sekä kotimaan että ulkomaan osalta.

Lähes kaikilla toimialoilla raaka-aineiden ja välituotteiden saatavuus­ongelmat koettiin merkittävimmäksi ulkomaiden kuin kotimaan toimittajien osalta. Erityisen suuri ero oli kaupan toimialalla, jossa koronan aiheuttamia saatavuusongelmia kotimaasta piti merkittävinä tai kohtalaisina kahdeksan prosenttia vastanneista, kun ulkomaiden hankintojen osalta vastaava osuus oli lähes neljännes vastanneista, 24 prosenttia. Rakentamistoimialan osalta koti- ja ulkomaan välillä ei ollut juurikaan eroa.

Raaka-aineiden ja välituotteiden saatavuus­ongelmat koettiin merkittävimmiksi teollisuus­yrityksissä. Luonnollinen selitys tälle on teollisuus­toimialojen ostojen rakenne, sillä esimerkiksi palvelu­yrityksissä välituotteet ja raaka-aineet eivät tyypillisesti ole yhtä tärkeä osa yritysten tuotantoketjua.

Kaikista yrityksistä reilu kolmasosa, 34 prosenttia, koki koronapandemiaa seuranneilla kotimaisten asiakkaiden tilausten peruutuksilla tai uusien tilausten vähenemisellä olleen merkittävä tai kohtalainen vaikutus yrityksen toimintaan. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuusyrityksistä (toimialat B-E) kyseinen osuus oli 31 prosenttia ja palveluyrityksistä (toimialat H-N) 38 prosenttia.

Kokoluokittain tarkasteluna pienistä palvelualan yrityksistä 37 prosenttia koki kotimaan kysynnän hiipumisella olleen merkittävät tai kohtalaiset vaikutukset yrityksen toimintaan. Keskisuurista palvelualan yrityksistä osuus oli 33 prosenttia ja isoista 42 prosenttia.

Enemmän vaikutuksia pieniin kuin suuriin teollisuusyrityksiin

Teollisuusyrityksissä kokoluokittaiset jakaumat olivat toisen suuntaiset. Pienistä teollisuus­yrityksistä 43 prosenttia koki kotimaan kysynnän hiipumisella olleen merkittävät tai kohtalaiset vaikutukset yrityksen toimintaan, kun keskisuurista teollisuus­yrityksistä vastaava osuus oli 34 prosenttia ja isoista 28 prosenttia.

Kyselyyn vastanneissa isoissa teollisuus­yrityksissä kotimaan kysynnän hiipuminen koettiin siis vähemmän merkittäväksi vaikutukseksi kuin teollisuus­yrityksissä keskimäärin. Isojen yritysten asiakaskunta saattaa painottua pieniä useammin ulkomaisiin asiakkaisiin, mutta tämänkaltainen analyysi vaatisi tarkempia tietoja asiakkaiden maantieteellisestä sijoittumisesta.

Ulkomaisten asiakkaiden tilausten peruutuksilla tai uusien tilausten vähenemisellä ei ollut yhtä merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan kuin kotimaisten asiakkaiden tilaus­käyttäytymisellä. Hieman alle viidesosa vastanneista, 19 prosenttia, koki ulkomaisten asiakkaiden kysynnän hiipumisella olleen merkittävä tai kohtalainen vaikutus yrityksen toimintaan. Kysely ei kuitenkaan suoraan kerro ulkomaisten asiakkaiden osuutta yritysten asiakas­segmentistä.

Kun rajataan tarkastelu pelkästään teollisuusalan vientiyrityksiin (vuoden 2020 tavara- ja palveluviennin summa yli 5 000 euroa), kokemus ulkomaisen kysynnän hiipumisen merkityksestä kaksinkertaistuu. Teollisuus­toimialojen vientiyrityksistä 38 prosenttia koki ulkomaankysynnän hiipumisella olleen merkittävä tai kohtalainen vaikutus yrityksen toimintaan.

Palvelualojen vientiyrityksistä vastaava osuus oli alhaisempi, 22 prosenttia, mutta palvelualojen osalta vientiyrityksen määrittelyyn liittyy suurempaa epävarmuutta.

Tavaraliikenteen ja logistiikan toimivuudella on keskeinen rooli globaaleissa arvoketjuissa. Suomen ulkomaankaupan tonni­määräisistä tavaravirroista yli 80 prosenttia kulkee meriteitse (Tulli 2021). Tutkimuksessa logistisia haasteita kartoitettiin yrityksen ulkomailla valmistettujen tavaroiden Suomeen toimittamisen osalta sekä loppukäyttäjille toimittamisen näkökulmasta.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa ei pitänyt mainittuja tavaroiden toimittamiseen liittyviä haasteita merkittävinä. Teollisuus­toimialojen vientiyrityksistä koronan aiheuttamia logistisia haasteita piti kohtalaisina tai merkittävinä suurempi osa, 30 prosenttia vastanneista.

Yrityksistä suurempi osa koki kotimaahan liittyvien, koronasta johtuvien rajoituksien ja suositusten vaikutuksen yrityksen toimintaan merkittävämpänä kuin ulkomaita koskevien matkustusrajoituksien ja -suositusten vaikutukset. Kotimaata koskeneilla rajoituksilla ja suosituksilla oli 44 prosentin mielestä merkittävä tai kohtalainen vaikutus yrityksen toimintaan, kun ulkomaan matkustus­rajoituksia koskien osuus oli 31 prosenttia.

Kun tarkastellaan ulkomaihin liittyvien matkustus­rajoitusten ja -suositusten vaikutusta pelkästään vientiyritysten osalta, osuus on suurempi, 42 prosenttia. Erityisesti teollisuus­toimialojen vientiyritykset kokivat ulkomaihin liittyvät rajoitukset merkittävinä, sillä niistä yli puolet raportoi rajoituksilla ja suosituksilla olleen merkittävät tai kohtalaiset vaikutukset yrityksen toimintaan.

Tulokset koskevat ensimmäistä koronavuotta, vuoden 2021 kokemuksista tietoa myöhemmin  

Jatkoanalyysien kannalta olisi hyödyllistä pyrkiä tunnistamaan esimerkiksi yritysten asiakaskunnan jakautumista. Myykö yritys tavaroita ja palveluita kotimaahan ja kuinka suurta osaa vienti näyttelee yrityksen koko toiminnasta? Vaikka asiakaskunta löytyisikin kotimaan rajojen sisältä, yrityksen toiminta voi olla hyvinkin riippuvainen ulkomaan markkinoiden toiminnasta, mikäli yritys myy välituotteita tai palveluitaan vientiin suuntautuneelle kotimaiselle toimijalle.

Tutkitussa yrityspopulaatiossa mikään tutkimuksen kohteena olleista koronavaikutuksista ei ollut erityisen merkittävä koko yrityskentälle, vaan pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai niillä ei ollut lainkaan vaikutusta.

Eroja vaikutuksissa ilmaantuu, kun tarkastelua rajoitetaan yrityksen ominaisuuksien, kuten toimialan, yrityksen koon tai kauppakumppaneiden, perusteella. Tiedot koskevat tässä vaiheessa ainoastaan vuotta 2020 eli koronan vaikutusten ensimmäistä vuotta, ja seuraavien vuosien osalta kokemukset voivat olla erilaisia.

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun muita tuloksia tullaan julkaisemaan alkuvuodesta 2022 kokeellisena tilastona. Vuoden 2021 alusta lähtien tilasto on osa Euroopan yritystilastojen puiteasetusta (EBS, Regulation (EU) 2019/2152 on European business statistics). Vuosia 2018–2020 koskevat tiedot tarjotaan vuoden 2022 aikana mikroaineistona Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa Yritykset, globalisaatio ja innovaatiot -ryhmässä.

 

Lähteet:

Ali-Yrkkö, J.;Kaitila, V.;Kuusi, T.;Lehmus, M.;Pajarinen, M.;& Seppälä, T. (2021). Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus. Valtioneuvoston kanslia.

Tulli. (2021). Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2020. Tulli.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Blogi
21.12.2021
Ossi Nurmi, Pasi Piela

Joulunpyhinä mummolat ja matkailukohteet vetävät väkeä. Esimerkiksi tamperelaisista viidennes lähti viime vuonna joulun­­viettoon muualle, kertoo mobiili­data.

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

tk-icons