Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Nuoria tuomitaan rangaistukseen yhä vähemmän

13.1.2021
Kuva: Shutterstock

Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana; alle 15-vuotiasta ei voi tuomita rangaistukseen. Alaikäisten 15–17-vuotiaiden saamat rangaistukset ovat usein lievempiä, ja rikoksen tekeminen alle 18-vuotiaana on yksi rangaistus­asteikon lieventämis­perusteita. Ehdotonta vankeutta alle 18-vuotiaalle voidaan tuomita vain painavasta syystä.

Nuoria tuomitaan rangaistukseen yhä vähemmän, ja nuorten osuus kaikista rangaistuista (ml. oikeudessa tuomitut, rangaistus- ja sakkomääräykset sekä rikesakot) on pääosin pienentynyt vuodesta 2005 (kuvio 1).

15–17-vuotiaiden osuus kaikista rangaistuksen saaneista oli 2,5 prosenttia vuonna 2019, mikä on 2,3 prosentti­yksikköä vähemmän kuin vuonna 2005. Vastaavasti 18–20-vuotiaiden osuus oli 4,3 prosentti­yksikköä pienempi vuonna 2019 kuin vuonna 2005.

Kuvio 1. Nuorten osuus kaikista rangaistuista, %
Kuvio Nuorten osuuksista kaikista rangaistuista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Vuonna 2019 oikeudessa tuomittiin 15–17-vuotiaiden ikäryhmästä yhteensä 2 182 nuorta, mikä on puolet vähemmän kuin vuonna 2005.

Vuonna 2005 alaikäisten osuus kaikista oikeudessa tuomituista oli 6,2 prosenttia, 2019 vastaava osuus oli 3,9 prosenttia. 18–20-vuotiaita oikeudessa tuomittiin 5 965 vuonna 2019, mikä on kolmannes vähemmän kuin vuonna 2005.

Nuorten yleisimmät tuomiot liikenne­rikkomuksista

Tuomio voi sisältää useamman rikoksen, josta rangaistus on tuomittu. Jos tuomiossa on useampi rikos, niin tilastoissa esitetään tuomion törkein rikos. Törkein rikos on se, josta voidaan tuomita ankarin rangaistus.

Tyypillisimmät tuomion päärikokset, joista nuoria 15–20-vuotiaita tuomitaan rangaistukseen, ovat liikenne­turvallisuuden vaarantaminen ja liikenne­rikkomus. Näiden osuus kaikista rikoksista oli vuonna 2019 lähes 55 prosenttia.

Liikennerikoksista nuorten rattijuopumus­tuomioiden osuudet ovat hieman lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana. Törkeiden rattijuopumus­tuomioiden osuudet ovat samaan aikaan vähentyneet. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Alle 21-vuotiaiden tuomiot rikoksittain, %
  2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Liikennerikkomus 28,0 25,2 25,8 28,2 31,3 32,3 32,9 31,4 30,8 30,8 28,8 30,6 32,8 34,3 32,4
23:1§12 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 21,6 22,4 23,4 22,2 20,3 18,9 19,2 20,1 21,1 21,0 22,3 21,6 21,4 21,1 22,3
28:3§1 Näpistys 7,6 8,2 8,3 7,7 7,4 8,4 7,1 7,2 7,3 6,9 7,5 6,6 6,1 5,3 5,9
Ajoneuvorikkomus 3,6 4,5 5,6 6,3 6,8 6,9 7,0 6,3 6,3 6,7 6,4 7,1 7,5 6,8 6,0
23:10§ Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 5,2 5,7 5,7 5,3 5,3 4,8 4,3 4,4 4,3 4,8 5,2 5,1 5,1 5,7 5,9
21:5§1 Pahoinpitely 3,7 3,6 3,0 3,1 3,0 2,9 2,8 3,0 3,0 2,6 2,4 2,4 2,2 2,2 2,0
Alkoholirikkomus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,3 4,1 4,4 4,1 3,4 3,0 3,3 1,5 1,2 1,3
50:2a§ Huumausaineen käyttörikos 1,8 1,6 1,1 1,0 1,1 1,3 1,5 1,5 1,9 2,0 2,6 2,5 2,8 3,1 2,9
23:3§ Rattijuopumus 2,1 2,3 2,2 2,1 1,9 1,6 1,7 1,6 1,5 1,6 1,7 1,6 1,9 2,1 2,3
23:4§ Törkeä rattijuopumus 2,6 2,6 2,5 2,3 1,9 1,7 1,7 1,7 1,4 1,3 1,3 1,1 1,1 1,1 1,1
23:2§12 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 1,5 1,6 1,7 1,5 1,4 1,2 1,2 1,3 1,4 1,6 1,6 1,8 2,1 2,0 2,4
28:1§1 Varkaus 2,2 2,0 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,3 1,5 1,4 1,3 1,1 1,0 0,9
Järjestysrikkomus 1,1 1,3 1,5 1,4 1,3 1,4 1,5 1,4 1,1 0,9 0,7 0,6 0,4 0,4 0,3
50:1§ Huumausainerikos 0,9 0,7 0,6 0,5 0,6 0,8 0,8 0,9 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 1,6 1,6
36:3§ Lievä petos 0,5 0,6 0,6 0,7 0,6 0,7 0,6 0,7 0,6 0,5 0,6 0,6 0,5 0,4 0,6
36:1§1-2 Petos 0,2 0,3 0,3 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5
31:1§1 Ryöstö 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,2 0,3 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,4

Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Liikenneturvallisuuden vaarantamisista seuranneiden tuomioiden osuudet ovat kasvussa törkeän tekomuodon osalta, muut eivät.

Omaisuusrikostuomioista varkausrikosten tai näpistysten osuudet ovat olleet laskusuuntaisia. Alkoholi­rikkomusten osuudet ovat selvästi vähentyneet, huumausaine­rikostuomioiden osuudet puolestaan kasvaneet vuodesta 2005.

Vankeusrangaistuksia tuomitaan yhä harvemmin nuorille

Ehdollisten ja ehdottomien vankeus­rangaistusten kokonaismäärät ovat kaiken kaikkiaan pienentyneet jo pidemmän ajan, tosin ehdottomien vankeuksien määrissä on havaittavissa kasvua muutaman viime vuoden aikana.

Myös nuorten kohdalla vankeus­rangaistukset ovat vähentyneet, mutta keskimääräiset vankeusajat näyttävät pidentyneen.

Vuonna 2019 ehdottomaan vankeuteen tuomittiin 14 iältään 15–17-vuotiasta. Nuorten osuus on 0,3 prosenttia kaikista ehdottomaan vankeuteen tuomitusta.

Vastaavasti vuonna 2005 ehdottomaan vankeuteen määrättiin 15–17-vuotiaiden ikäryhmästä yhteensä 65 nuorta eli hieman alle prosentti kaikista ehdottomaan vankeuteen tuomituista (kuvio 2).

Kuvio 2. Ehdottomaan vankeuteen tuomittujen nuorten osuus kaikista ehdottomista vankeuksista, %
Kuvio Ehdottomaan vankeuteen tuomittujen nuorten osuukista kaikista ehdottomista vankeuksista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

18–20-vuotiaiden ikäryhmässä ehdottomaan vankeus­rangaistukseen tuomittiin 308 nuorta vuonna 2019, mikä on 5,8 prosenttia kaikista ehdottomista vankeus­rangaistuksista. Vuonna 2005 tuomittuja oli huomattavasti enemmän, yhteensä 722 (taulukko 2).

Taulukko 2. Vankeusrangaistukset, lkm
  Ehdoton vankeus
(kaikki)
Ehdoton vankeus
(15 - 17)
Ehdoton vankeus
(18 - 20)
Ehdollinen vankeus
(kaikki)
Ehdollinen vankeus
(15 - 17)
Ehdollinen vankeus
(18 - 20)
2005 8 285 65 722 15 756 736 2 255
2006 7 649 63 536 15 513 685 2 063
2007 7 102 48 474 15 956 642 2 167
2008 6 872 42 461 15 998 614 2 146
2009 6 657 39 480 15 594 577 2 111
2010 6 271 24 348 15 098 590 1 967
2011 5 995 33 360 15 075 570 1 989
2012 5 513 37 343 14 582 510 1 859
2013 5 089 30 315 13 813 451 1 725
2014 5 035 25 316 13 580 418 1 630
2015 5 069 32 319 13 228 463 1 514
2016 4 964 26 300 12 763 408 1 437
2017 4 804 37 298 12 205 332 1 351
2018 5 072 13 322 12 692 388 1 380
2019 5 278 14 308 12 458 380 1 348

Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Myös ehdolliseen vankeuteen tuomittujen määrä on vähentynyt tasaisesti vuosina 2005–2019. Vuonna 2019 ehdolliseen vankeuteen tuomittuja oli viidennes vähemmän kuin vuonna 2005. Vuonna 2019 alle 15–17-vuotiaiden osuus ehdollisista vankeus­rangaistuksista oli 3,1 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2005 (kuvio 3).

Kuvio 3. Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen nuorten osuus kaikista ehdollisista vankeuksista, %
Kuvio Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen nuorten osuuksista kaikista ehdollisista vankeuksista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Ehdolliseen vankeuteen tuomittuja 18–20-vuotiaita oli vuonna 2019 10,8 prosenttia kaikista ehdolliseen vankeuteen tuomituista. Vuonna 2005 osuus oli 14,3 prosenttia.

Nuorille tuomitaan keskimäärin pidempiä vankeus­rangaistuksia

Alaikäisiä saa tuomita ehdottomaan vankeus­rangaistukseen vain painavista syistä. Tämän takia 15–17-vuotiaille tuomitut ehdottomat vankeus­rangaistukset ovat keskimäärin pidempiä kuin kaikissa ikäluokissa yhteensä.

Myös 18–20-vuotiaille tuomitut vankeus­rangaistukset ovat vuodesta 2013 alkaen keskipituudeltaan keskimäärin pidempiä kuin kaikissa ikäluokissa yhteensä. Kaikkien ehdottomien vankeuksien keskimääräiset pituudet ovat jonkin verran pidentyneet vuodesta 2005 (kuvio 4).

Kuvio 4. Ehdottomien vankeusrangaistuksen kesto, kk
Kuvio Ehdottomien vankeusrangaistuksen kestosta kuukausina. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Ehdoton vankeusrangaistus voidaan muuntaa valvonta­rangaistukseksi tai yhdyskunta­palveluksi tai tuomita yhdistelmä­rangaistuksena. Ehdoton vankeus muunnettiin 15–17-vuotiaiden ikäryhmässä yhdyskunta­palveluksi yhteensä 88 kertaa vuosina 2005–2019.

18–20-vuotiaiden kohdalla ehdoton vankeus muunnettiin yhdyskunta­palveluksi vastaavalla ajanjaksolla yhteensä 2 863 kertaa.

Valvontarangaistusta ei ole käytetty 15-17-vuotiaiden kohdalla rangaistuksena. 18-20-vuotialle sitä on tuomittu vuodesta 2011 lähtien 88 kertaa.

Keskimääräinen vankeusaika vuosina 2005–2019 oli 15–17-vuotiailla 17,9 kuukautta, 18–20-vuotiailla 12,0 kuukautta ja kaikilla ikäluokilla yhteensä 10,8 kuukautta.

Ehdolliset vankeusrangaistukset olivat vuosina 2005–2019 kaikilla ikäluokilla keskimäärin sekä 18–20-vuotiailla noin 3,8 kuukautta pitkiä. Vastaavasti alle 15–17-vuotiailla ehdollinen vankeusaika oli keskimäärin 4,4 kuukautta.

15–17-vuotiaiden ehdolliset vankeusrangaistukset ovat koko 2010-luvun ajan keskimäärin pidempiä kuin kaikkien ikäluokkien osalta. Kaikkien ikäluokkien keskimääräinen ehdollinen vankeusaika on pidentynyt vuoteen 2017 saakka, jonka jälkeen lyhentynyt hieman (kuvio 5).

Kuvio 5. Ehdollisten vankeusrangaistuksen kesto, kk
Kuvio Ehdollisten vankeusrangaistuksen kestosta kuukausina. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Vuonna 2019 kaikista ehdottomista vankeus­rangaistuksista suurin osa on seurausta rikoslain 23 luvun mukaisista liikennerikoksista, kuten rattijuopumuksista ja törkeistä liikenne­turvallisuuden vaarantamisista.

15–17-vuotiaiden kohdalla ehdottomat vankeusrangaistukset olivat useimmiten seurausta henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista tai ryöstöistä ja kiristyksistä.

18–20-vuotiailla ehdoton vankeus oli tavallisesti seurausta liikennerikoksista sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista.

Vuosina 2005–2019 kaikilla ikäryhmillä yhteensä sekä 18–20-vuotiailla ehdolliset vankeudet ovat usein seurausta törkeistä rattijuopumuksista, pahoinpitelyistä ja huumausaine­rikoksista.

15–17-vuotiailla ehdollisen vankeustuomion päärikoksena oli useimmiten pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus tai ryöstö. Ehdollisten vankeusrangaistus­tuomioiden osuudet, jotka olivat seurausta ryöstöistä, ovat kasvaneet. Vuonna 2005 ehdollisista tuomioista 6,5 prosenttia oli seurausta ryöstörikoksista, vastaavasti vuonna 2019 tuomioiden osuus oli 18,2 prosenttia.

18–20-vuotiaille nuorille on tuomittu puolestaan enemmän ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeistä liikenne­turvallisuuden vaarantamisista.

Nuorten sakkorangaistukset lievempiä

Sakkorangaistukset ovat 15–20-vuotiaiden nuorten yleisin rangaistus.

Sakkorangaistukseen tuomittujen määrä on vähentynyt. Päiväsakkoja määrättiin poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen toimesta lähes 150 000 kertaa vuonna 2019. Tämä on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Myös 15–20-vuotiaiden sakkorangaistusten määrät ovat vähentyneet.

Alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista sakkorangaistukseen tuomituista ovat pysyneet vuosina 2005–2019 samalla tasolla. 15-17-vuotiaiden osuudet olivat keskimäärin 5,5 prosenttia kaikista sakkoon tuomituista vuosina 2005-2019. 18–20-vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli keskimäärin 10,6 prosenttia.

Sakkorangaistusten törkein rikos on vuodesta 2005 ollut useimmiten nuorten osalta liikennerikos, näpistys tai varkaus. Sakkorangaistus on seurausta samanlaisista rikoksista myös kaikilla ikäluokilla yhteensä.

Kaikkien ikäluokkien keskimääräiset päiväsakkojen lukumäärät vaihtelivat 17,3–20,7 päivän välillä vuosina 2005–2019. Vastaavasti 15–18-vuotiailla määrättyjen päiväsakkojen lukumäärät vaihtelivat 13,5–15,9 päivän välillä ja 18–20-vuotiailla 19,4–22 päivän välillä.

Päiväsakkoja oli lukumäärällisesti enemmän 18–20-vuotiailla kuin nuoremmilla ja kaikilla ikäluokilla yhteensä. Yhden päiväsakon rahamäärä kaikilla päiväsakkoon tuomituilla oli keskimäärin 15,5 euroa vuosina 2005–2019, 15–18-vuotiailla 6,1 euroa ja 18–20-vuotiailla 7,5 euroa.

Keskimääräinen päiväsakon rahamäärä on selvästi pienempi 15–20-vuotiailla nuorilla kuin kaikilla sakkoon tuomituilla keskimäärin. Päiväsakkojen kokonais­rahamäärät ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana kaikilla sakkoon tuomituilla sekä 15–20-vuotiailla nuorilla (kuvio 6).

Kuvio 6. Päiväsakkojen kokonaisrahamäärät ikäryhmittäin, euroa
Kuvio Päiväsakkojen kokonaisrahamääristä ikäryhmittäin euroina. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Nuorten osuus rikesakko­rikkomuksista vähentynyt

Rikesakkoon määrätyistä vuonna 2019 prosentti oli 15–17-vuotiaita, kun vastaava osuus vuonna 2005 oli 4,2 prosenttia. Myös 18–20-vuotiaiden osuus kaikista rikesakko­rikkomukseen määrätyistä on pienentynyt (kuvio 7).

Kuvio 7. Nuorten osuus kaikista rikesakkorikkomuksista, %
Kuvio Nuorten osuudesta kaikista rikesakkorikkomuksista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Rikesakkoja määrättiin vuonna 2019 eniten liikenne-, ajoneuvo- ja järjestysrikkomuksista 18–20-vuotiaille sekä kaikille ikäluokille yhteensä. 15–17-vuotiaat saivat rikesakkoja myös selvästi eniten liikenne- ja ajoneuvo­rikkomuksista, mutta myös alkoholirikkomuksista.

Nuorisorangaistusta tuomitaan harvoin

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuoriso­rangaistukseen, jos painavat syyt eivät vaadi ehdottoman vankeuden tuomitsemista ja jos ehdollinen katsotaan riittämättömäksi seuraamukseksi.

Nuorisorangaistus on vähintään neljän kuukauden ja korkeintaan vuoden pituinen rangaistus. Nuorisorangaistus otettiin käyttöön koko maassa vuonna 2005.

Nuorisorangaistukseen tuomitaan yhä vähemmän: vuonna 2005 tuomittuja oli 42 ja vuonna 2019 vain 6. Vuonna 2019 nuorisorangaistus oli seurausta ryöstöistä (2), huumausaine­rikoksista (2), virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta (1) ja törkeästä pahoinpitelyistä (1).

Keskimäärin nuorisorangaistusta tuomittiin 6,8 kuukautta vuosina 2005–2019.

Alaikäisten rikosten uusijoiden osuudet vähentyneet

Uusintarikollisuusaineisto muodostetaan käräjäoikeuden määräämistä tuomioista. Lähtökohtana on henkilön viimeisin tuomio ja rikokset. Rikoksen uusijaksi katsotaan henkilö, joka on syyllistynyt uuteen rikokseen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tuomiosta. Aineistossa ei ole mukana sakko- tai rangaistus­määräyksiä eikä rikesakkoja.

15–17-vuotiaat ovat harvemmin rikoksen uusijoita, johtuen nuoresta iästään. Vuonna 2019 tuomituista rikoksen uusi 188 nuorta 15–17-vuotiaista, mikä oli 13,1 prosenttia kaikista saman ikäisistä tuomituista.

Uusijoita on jo selkeästi enemmän 18–20-vuotiaiden joukossa. Vuonna 2019 rikoksen uusi pari tuhatta 18–20-vuotiaista, mikä on 42,1 prosenttia saman ikäisistä tuomituista. Kaikkiaan rikoksen uusijoita oli puolet tuomituista vuonna 2019.

Uusijoiden osuudet kaikista tuomituista 15–17-vuotiaiden ikäryhmässä ovat vähentyneet aina vuodesta 2000 lähtien. Ikäluokilla yhteensä uusimisprosentti on kasvanut vuodesta 2012 lähtien. Myös 18–20-vuotiaiden kohdalla uusijoiden osuudet ovat kasvaneet muutaman vuoden ajan.

Eniten käräjäoikeudessa tuomittiin 15–17-vuotiaita nuoria liikenne- ja rattijuopumus­rikoksista (459). Näistä uusijoita oli alle 8 prosenttia. Myös 18–20-vuotiaita tuomittiin eniten liikenne- ja rattijuopumus­rikoksista. Rattijuopumus­rikoksista tuomituista uusijoiden osuus oli 36,1 prosenttia ja muista liikennerikoksista 29,3 prosenttia (kuvio 8).

Kuvio 8. Uusimisprosentit rikoksittain ja ikäluokittain, %
Kuvio Uusimisprosenteista rikoksittain ja ikäluokittain. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Vuonna 2019 uusimisprosentti oli suurin 15–17-vuotiaiden osalta petos- ja kavallusrikoksista tuomituista (40,9 %). Näitä rikoksia on kuitenkin lukumäärällisesti vähän (22).

Huumausainerikoksista tuomittuja 15–17-vuotiaita oli kaiken kaikkiaan 186 ja näistä uusijoita 44 eli 23,7 prosenttia. Ryöstörikoksista tuomittujen 15–17-vuotiaiden joukossa oli joka viides uusijoita (kuvio 8).

18–20-vuotiaiden uusijoiden osuus oli suurin (70,9 %) ryöstörikoksista tuomituista vuonna 2019. Varkausrikoksista tuomittiin 775 nuorta, joista rikoksen uusijoita oli 482 eli 62,3 prosenttia.

Aiempi tuomio ei välttämättä ollut seurausta samasta rikoksesta.

Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Vankeusrangaistuksia tuomitaan entistä vähemmän nuorille.

Kuitenkin keskimääräisissä vankeusajoissa on havaittavissa pidentymistä. Tämä johtuu siitä, että nuoria tuomitaan yhä törkeämmistä ja vakavammista rikoksista.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä Tilastokeskuksessa.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
17.11.2023
Kimmo Haapakangas

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Artikkeli
9.6.2023
Kimmo Haapakangas, Markus Kaakinen

Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.  

Artikkeli
18.11.2022
Marjut Pietiläinen

Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.

Artikkeli
1.11.2022
Johanna Lahtela

Lasten hyvinvointia koskevaa tietoa tuotetaan Suomessa paljon, mutta kehitettävää on. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän subjektiivista tietoa on saatavissa. Myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista on vain vähän tietoa. Lapsilähtöisyys on keskeisessä osassa hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämisessä.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

tk-icons