Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Etätyö lisääntyi useimmilla toimi­aloilla, maakunnissa palattiin lähi­työhön

1.4.2022
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.

Viime vuonna 14 prosenttia työllisistä ilmoitti työskennelleensä koko työajan kotona. Ainakin puolet työajasta kotona työskennelleitä oli 11 prosenttia. (Kuvio 1)

KUVIO 1. KUINKA SUUREN OSAN TYÖAJASTA ON TYÖSKENNELLYT KOTONA 2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %
KUVIO siitä, KUINKA SUUREN OSAN TYÖAJASTA ON TYÖSKENNELLYT KOTONA 2021, PROSENTTIOSUUS TYÖLLISISTÄ. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Vuodesta 2021 alkaen työvoima­tutkimuksessa on mitattu etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana työskennellyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan. Aiemmin kysyttiin, onko viimeisen neljän viikon aikana työskennellyt kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.

Uudessa etätyön mittarissa säännöllistä kotona työskentelyä vastaa ehkä parhaiten koko työajan ja puolet työajasta kotona työskennelleet yhteensä. Heitä oli viime vuonna 25 prosenttia työllisistä eli saman verran kuin säännöllisesti kotona työskennelleitä vuonna 2020.

Reilu puolet työllisistä ei tehnyt lainkaan etätyötä. On silti huomattava, että vaikka korona­rajoitukset poistuivat viime vuonna moneksi kuukaudeksi lähes kokonaan, ei lainkaan kotona työskennelleiden osuus pieneni 6 prosentti­yksikköä 55 prosenttiin.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin Tilastokeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin koronakriisin vaikutuksia palkansaajien työoloihin. Noin 42 prosenttia palkansaajista kertoi tehneensä etätyötä keväällä 2021. Lisäksi 9 prosenttia palkansaajista oli tehnyt etätyötä ainakin jossain vaiheessa koronapandemiaa.

Seuraavassa vertailen vuosina 2019 ja 2020 säännöllisesti kotona työskennelleiden työllisten osuutta koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden yhteen laskettuun osuuteen vuonna 2021. Työllisissä ovat mukana myös yrittäjät.

Useimmilla toimialoilla etätyötä tehtiin enemmän kuin vuonna 2020

Useimmilla toimialoilla etätyö oli viime vuonna yleisempää kuin vuonna 2020, kun verrataan koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuutta säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuteen. (Kuvio 2)

KUVIO 2. SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN OSUUS TYÖLLISISTÄ TOIMIALOITTAIN 2019, 2020 JA 2021, %  
KUVIO SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN PROSENTTIOSUUDESTA TYÖLLISISTÄ TOIMIALOITTAIN 2019, 2020 JA 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Viime vuoden osuuksiin on laskettu yhteen koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet. Vuosien 2019 ja 2020 osuudet kuvaavat säännöllisesti kotona työskennelleitä.

Suurin muutos nähtiin vuonna 2020, kun korona­rajoitusten seurauksena siirryttiin laajasti etäyöhön. Viime vuonna rajoitusten vähentyessä lähityöhön palattiin etenkin niillä toimialoilla, joissa lähityön tarve korostuu kuten terveys- ja sosiaali­palveluissa ja koulutuksessa.

Suomen kaltaisessa verkkopalveluiden yhteiskunnassa etätyön suosion lisääntyminen ei ole kovin yllättävää asiantuntija- sekä tieto- ja viestintä­teknologia -painotteisilla aloilla kuten informaatiossa ja viestinnässä, rahoituksessa ja vakuutuksessa sekä julkisessa hallinnossa.  

Koska etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, vaikuttaa siltä, että niilläkin toimialoilla, joilla työn tekeminen etänä on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä aiempaa enemmän. Esimerkiksi asiakastyöhön on kehittynyt uusia käytäntöjä, joiden on arvioitu säilyvän lähipalveluja täydentävinä työmuotoina vielä rajoitusten jälkeenkin.  

Etätyö lisääntyi entisestään valtiolla, väheni kunnissa, yrityksissä ei muutosta

Valtiosektorilla etätyö on ollut yleisempää kuin kuntasektorilla tai yksityisellä sektorilla. Tämä näkyi selvästi myös viime vuonna, kun yli 36 prosenttia valtiosektorilla työskennelleistä ilmoitti tehneensä koko työaikansa kotona. Ainakin puolet työajastaan kotona työskenteli 24 prosenttia. Yhteensä osuus on siis 60 prosenttia, mikä on 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin säännöllisesti kotona työskennelleitä vuonna 2020.

Kuntasektorilla vain kuusi prosenttia työskenteli koko työajan kotona. Saman verran oli ainakin puolet työajastaan kotona tehneitä. Yhteensä heitä oli 12 prosenttia. Kuntasektorilla etätyötä tehtiin edellisvuotta vähemmän, mutta enemmän kuin ennen koronaa. Vuonna 2020 säännöllisesti kotona työskennelleitä oli 16 prosenttia ja vuonna 2019 noin 10 prosenttia.

Kuntasektorin isoimmilla toimialoilla eli terveys- ja sosiaali­palveluissa ja koulutuksessa on palattu lähityöhön.

Yksityisellä sektorilla koko työajan kotona tehneitä oli viime vuonna 15 prosenttia ja ainakin puolet työajasta tehneitä 11 prosenttia eli yhteensä 26 prosenttia. Yksityisellä sektorilla etätyön yleisyydessä ei juuri nähty muutosta, sillä vuonna 2020 säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus oli 26 prosenttia. 

Maakunnissa paluuta lähityöhön, osassa etätyö lisääntyi

Uudellamaalla etätyötä tehtiin eniten jo ennen koronaa. Viime vuonnakin pysyttiin vuoden 2020 tasolla. Etätyö on soveltunut ilmeisen hyvin Uudellamaalla vahvasti työllistäviin toimialoihin kuten hallinto- ja tukipalvelu­toimintaan, informaatioon ja viestintään sekä ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan.

KUVIO 3. SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN OSUUS TYÖLLISISTÄ ASUINMAAKUNNAN MUKAAN 2019 -2021, %
KUVIO SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN PROSENTTIOSUUDESTA TYÖLLISISTÄ ASUINMAAKUNNAN MUKAAN 2019 -2021, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Koronarajoitusten seurauksena vuonna 2020 etätyö yleistyi eniten Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kainuussa, joissa se oli ennen ollut harvinaisinta. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa palattiin lähes koronaa edeltävälle tasolle. Kainuussakin nähtiin selvää palaamista, mutta Lapissa jäätiin etätöihin.

Maakuntien erilaiset toimialarakenteet asettavat omat reunaehtonsa etätyölle. Tässä maakunta on työvoima­tutkimukseen vastanneen vakituinen asuinmaakunta. Maakuntatietojen taustalla voi vaikuttaa aiempaa hiukan enemmän se, että lisääntyneet etätyö­mahdollisuudet voivat lisätä mahdollisuuksia asuinpaikan valintaan − työpaikka voi sijaita Uudellamaalla ja asuinpaikka Lapissa.

Vaikka koronasta johtuvien rajoitusten loppua ei ehkä vielä ole kokonaan nähty, näyttää siltä, että etätyöstä ja hybridityöstä on tulossa tavanomainen osa myös korona-ajan jälkeistä työelämää. 

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

tk-icons