Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksellä vuodesta 2021. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
Kevytyrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana, vuodesta 2019 yli 60 prosentilla. Kevytyrittäjyys on sellaista yrittäjämäistä toimintaa, jossa henkilö itse työllistää itsensä ja käyttää työn laskuttamiseen laskutuspalvelua.
Aktiivisia kevytyrittäjiä oli noin 60 600 vuonna 2022. Nämä henkilöt olivat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. (Kuvio 1)
Kevytyrittäjien määrä kasvoi vuonna 2022 lähes 20 prosentilla vuodesta 2021, jolloin kevytyrittäjiä oli 51 600.
Mikäli työ on melko satunnaista, voi kevytyrittäjyys olla hyvä tapa toiminnan organisointiin. Parhaimmillaan kevytyrittäjyys hyödyttääkin yhteiskuntaa tarjoamalla helpon kanavan oman ammattitaidon toteuttamiselle esimerkiksi keikkaluonteisessa työssä.
Kyseessä on siis vaihtoehtoinen työn tekemisen juridinen toimintamuoto. Laskutuspalvelut ottavat vastuun taloudesta ja kirjanpidon oikeellisuudesta ja vapauttavat yrittäjälle tähän kuuluvan ajan. Laskutuspalvelun käytöstä aiheutuvat kustannukset tulee kuitenkin ottaa huomioon toiminnan kannattavuutta arvioitaessa.
Kevytyrittäjien määrää Suomessa on arvioitu laskemalla, kuinka paljon heitä on rekisteröitynyt laskutuspalveluiden piiriin. Esimerkiksi kevytyrittäjien yhdistys Uusi työ ry:n jäsenyrityksiin oli rekisteröitynyt lähes 217 000 kevytyrittäjää.
Kevytyrittäjyyttä leimaa satunnaisuus, joten rekisteröityneiden kevytyrittäjien määrä ei kerro aktiivisien kevytyrittäjien määrästä. Tässä artikkelissa kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. Tarkasteluissa mukana ovat vain sellaiset kevytyrittäjät, jotka kuuluvat Suomen vakinaiseen väestöön.
Tulorekisterin tietoja hyödyntämällä voidaan selvittää laskutuspalveluyritysten maksusuoritteita ja saada sitä kautta selville ne kevytyrittäjät, jotka ovat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelusta.
Kevytyrittäjistä saadaan tarkentavia tietoja väestörakenne-, koulutus- ja työssäkäyntitilaston aineistoista. Laskutuspalvelutoimintaa harjoittavia yrityksiä tunnistettiin noin kolmekymmentä.
Kevytyrittäjissä on enemmän miehiä kuin naisia. Kolme viidestä kevytyrittäjästä on mies. Suurin ikäryhmä on 25–34-vuotiaat, joita on kolmasosa kevytyrittäjistä. (Kuvio 2)
Kevytyrittäjistä lähes joka toinen asuu Uudellamaalla. Kevytyrittäjät asuvat kuitenkin myös muualla päin Suomea, sillä lähes jokaisessa kunnassa asuu kevytyrittäjä.
Vuonna 2022 kevytyrittäjistä joka toinen oli toiminut myös aikaisempana vuonna kevytyrittäjänä. Kahtena edellisenä vuotena oli kevytyrittäjänä toiminut reilu neljännes. Kolmena edellisenä vuonna puolestaan kevytyrittäjänä oli toiminut enää joka seitsemäs.
Kevytyrittäjistä enemmistö on Suomen kansalaisia. Vajaa viidesosa kevytyrittäjistä on ulkomaan kansalaisia. Ulkomaan kansalaisten yleisimpiä kansalaisuuksia ovat Viro, Venäjä, Bangladesh sekä Irak.
Laskutuspalvelua käytetään tyypillisesti silloin, kun toiminta on pienimuotoista. Kevytyrittäjät olivat saaneet vuonna 2022 tuloja mediaanilla mitattuna 1 400 euroa. Keskipalkka oli 5 300 euroa.
Laskutusmäärissä oli huomattavaa vaihtelua, mutta lähes neljä viidestä oli saanut tuloja alle 5 000 euroa.
Kevytyrittäjistä enemmistö tekee työtään kevytyrittäjänä jonkin muun työn ohessa. Lähes neljällä viidestä kevytyrittäjästä oli myös jokin muu palkkatyö vuoden aikana. Kevytyrittäjyys voikin tarjota työntekijälle keinon lisätulojen ansaitsemiseen tai itsensä toteuttamiseen.
Kolmasosa kevytyrittäjistä työskentelee palkansaajatyösuhteessaan työnantajalla, jonka toimialana on joko julkinen hallinto, työvoiman vuokraus, siivouspalvelut, ravintolat ja ravitsemistoiminta tai muiden järjestöjen toiminta.
Muita yleisimpiä kevytyrittäjien palkansaajatyösuhteen toimialoja ovat asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, kulttuuri- ja viihdetoiminta, vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä, korkea-asteen koulutus sekä ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta.
Kevytyrittäjien joukossa on myös työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Reilu neljäsosa kevytyrittäjistä on työttömiä ja reilu neljäsosa opiskelijoita. Kevytyrittäjyys voikin olla työttömälle tai opiskelijalle keino työkokemuksen ja ammattitaidon kartuttamiseen. Eläkeläisiä on noin viisi prosenttia kevytyrittäjistä.
Kevytyrittäjistä kaksi viidestä on suorittanut korkeimpana tutkintonaan jonkin toisen asteen tutkinnon. Alemman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin joka viides. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutusasteeltaan tuntemattomia on reilu neljäsosa kevytyrittäjistä.
Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut hieman yli kymmenesosa kevytyrittäjistä.
Kevytyrittäjät ovat suorittaneet yleisesti tekniikan alojen sekä humanististen- ja taidealojen alojen tutkintoja. Reilu neljäsosa kevytyrittäjistä on suorittanut joko tekniikan alojen tai humanististen- ja taidealojen tutkinnon. (Kuvio 3)
Tekniikan alan tutkinnon suorittaneista enemmistö on miehiä. Naisia humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneista kevytyrittäjistä on yli puolet.
Tekniikan alan tutkinnon suorittaneilla yleisimpiä koulutusalaryhmiä olivat rakentaminen ja rakennussuunnittelu, mekaniikka ja metalliala sekä sähkö ja energia. Humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneiden yleisimpiä aloja olivat puolestaan musiikki ja esittävät taiteet, audiovisuaaliset tekniikat ja media sekä taidealojen monialaiset koulutusohjelmat.
Aktiivisia kevytyrittäjiä on reilu neljäsosa noin 217 000:sta laskutuspalveluihin rekisteröityneestä kevytyrittäjästä. Laskutuspalveluun rekisteröityminen on usein ilmaista, joten kevytyrittäjyys on matalan kynnyksen toimintamuoto, johon on helppo ryhtyä.
On paljon erilaisia taitoja, joita tarjoamalla voi tehdä itsenäisesti laskutettavaa työtä. Kevytyrittäjänä voi harjoittaa esimerkiksi blogin kirjoittamista, lasten tai lemmikkien hoitamista, naapureille tarjottavaa siivous- tai remontointipalvelua, elektroniikkalaitteiden korjausta, itse valmistetun käsityön tai taiteen myymistä tai vaikka musiikin opettamista tai jonkun urheilulajin valmentamista.
Syy lähteä kevytyrittäjäksi voi olla esimerkiksi oman yritystoiminnan kokeileminen käytännössä. Kun tilauksia alkaa tulla säännöllisesti, kevytyrittäjästä voi siirtyä yrittäjäksi. Omalla Y-tunnuksella toimiva yrittäjä voi hyötyä enemmän esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennuksesta ja yritystoimintaa varten tehtävistä pidempiaikaisista hankinnoista kuin ilman omaa Y-tunnusta toimiva kevytyrittäjä.
Helppoutensa vuoksi kevytyrittäjyys voi olla kuitenkin mainio tapa tehdä keikkaluonteista työtä.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.
Ikääntyneiden työllisyysasteet olivat Suomessa 1990-luvun laman jäljiltä roimasti heikommat kuin muissa Pohjoismaissa. Sittemmin olemme peitonneet kirimisvauhdillamme muut ylivoimaisesti.
Työvoimatutkimuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään ollen reilut viisi prosenttia vuonna 2023. Sivutyön tekijät ovat tyypillisesti yrittäjiä ja työskentelevät päätyössään tavallista useammin osa-aikaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia sivutyötä tehneistä toimi yksityisellä sektorilla.
Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyysasteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansainvälisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalaistaustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.
Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.
Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.
Työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Kiinnostus vuokratyötietoihin on lisääntynyt, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni.
Valtaosa omaishoitajista on eläkeläisiä. Työikäisistä omaishoitajista enemmistö käy kuitenkin myös ansiotyössä. Omaishoitajien työllisyysaste on noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin väestöllä keskimäärin.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
