Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa

25.6.2024
Twitterissä: @mika_witting
Kuva: iStock

Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne on monimuotoinen: korkeakoulutettujen ja tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on suurempi kuin suomalaistaustaisilla, mutta samaan aikaan moni on pelkän perusasteen varassa tai kokonaan ilman tutkintoa. Tilastokeskuksen tekemät täydennyskeruut selventävät kuvaa ulkomaista syntyperää olevan väestön koulutuksesta ja osaamisesta.

Suomi on väestö- ja koulutuspolitiikan osalta haasteellisessa tilanteessa: väestö ikääntyy ja samanaikaisesti koulutustaso laskee. Kasvavien sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kattamiseksi tarvitaan korkean tuottavuuden työpaikkoja ja työpaikkoihin korkeasti koulutettua työvoimaa.  

Terveys- ja hyvinvointiala kärsii niin ikään työvoimapulasta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman työvoimabarometrin mukaan sairaanhoitaja ja lähihoitaja ovat ammatteja, joista on eniten pulaa työmarkkinoilla. Ratkaisuna työvoiman tarpeeseen esitetään usein maahanmuuttoa.

Lähes kaikki hallitukset ovat viime vuosikymmenten aikana kirjanneet ohjelmiinsa pyrkimyksen lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Hallitusohjelmiin tehtyjen kirjausten toteutumista on kuitenkin ollut vaikea seurata, sillä tietopohja on ollut puutteellinen. Suomessa asuvan, ulkomaista syntyperää olevan väestön koulutustasosta ei ole ollut olemassa luotettavaa rekisteripohjaista tietoa.

Asiasta kiinnostuneet on ohjattu aiemmin tehtyjen otospohjaisten tutkimusten pariin. Ulkomaalaisten työ- ja hyvinvointitutkimus (UTH)  sekä MoniSuomi ovatkin vastanneet omalta osaltaan tietotarpeeseen ja lisänneet faktapohjaa keskustelun tueksi. Kummassakaan tutkimuksessa ei ole kuitenkaan keskitytty pääasiallisesti koulutustietoon, vaan koulutuksesta on kysytty osana muita teemoja.

Tämän lisäksi UTH:n tekemisestä on kulunut jo kymmenen vuotta. Siten aiempaa perusteellisempi ja ajankohtaisempi tieto ulkomaalaistaustaisen väestön koulutuksesta on tarpeen.

Virallisessa tilastossa katveita  

Tilastokeskuksen tutkintorekisteri toimii pohjana väestön koulutusrakenne -tilastolle, joka kuvaa Suomessa asuvan 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusta sekä aloittain että koulutustasoittain. Suomessa suoritettujen tutkintojen osalta rekisteri on kattava. Tutkintorekisteriin tallennettavat tiedot saadaan koulutuksen järjestäjiltä.

Oppilaitokset raportoivat suoritetut tutkinnot valtakunnallisiin KOSKI- ja VIRTA-tietovarantoihin, joista Tilastokeskus saa tiedot käyttöönsä. Valtakunnallisten tietojärjestelmien ulkopuolisilta oppilaitoksilta tiedot hankitaan erillisillä keruilla.

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta rekisteri on kuitenkin alipeittävä. Alipeitto on muodostunut ajan kuluessa, ja se on seurausta jatkuvan tiedonkeruun puuttumisesta. Suomeen muuttavilta henkilöiltä ei kysytä maahantulon yhteydessä ulkomailla suoritetusta koulutuksesta.  

Ulkomailla suoritettuja tutkintoja päivitetään tutkintorekisteriin vuosittain kahdesta lähteestä: Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista, ja Opetushallitus puolestaan toimittaa rekisteriin tiedot ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätöksistä.

Ilman Valviran laillistamispäätöstä Suomessa ei voi toimia sairaanhoitajana, lääkärinä tai sosiaalityössä, joten tältä osin täydennysaineisto paikkaa puutetta hyvin.

Opetushallituksen aineiston osalta tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä tietojen kertyminen riippuu henkilön omasta aktiivisuudesta ja tunnustamis- tai rinnastamispäätöksen tarpeellisuudesta. Yhteensä täydennysaineistoista saadaan tieto noin tuhannesta tutkinnosta vuosittain.  

Hallinnollisten aineistojen lisäksi tutkintorekisteriin on saatu runsaasti tutkintotietoja muista Pohjoismaista. Erityisesti Ruotsin tilastoviraston kanssa joka toinen vuosi toteutettu tietojenvaihto on parantanut rekisterin kattavuutta.

Täydennyskyselyllä parempia koulutustietoja ulkomaalaistaustaisista

Tilastokeskus toteutti vuosina 2019 ja 2023 erilliset täydennyskeruut, joilla pyrittiin paikkaamaan tutkintorekisterin alipeittoa ja selvittämään Suomeen muuttavan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaustaa (Witting 2019). Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä Tilastokeskuksen syntyperäluokituksen mukaisesti ulkomailla syntynyttä ulkomaalaistaustaista henkilöä (Tilastokeskus 2024).

Erilliskeruut toimivat tilapäisenä paikkauksena, mutta eivät ratkaisseet itse ongelmaa. Niin kauan, kun maahanmuuton yhteydessä ei kerätä tietoa ulkomailla suoritetusta tutkinnosta, tutkintorekisterin alipeitto vain kasvaa.  

Vuoden 2019 täydennyskeruun jälkeen tavoitteena oli löytää keino, jolla tutkintotiedot saataisiin kirjattua väestötietojärjestelmään kotikunnan saamisen yhteydessä. Tutkintotietojen kirjaamisen mahdollisuutta ja mahdollista toteutustapaa selvitettiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Digi- ja väestötietoviraston sekä Maahanmuuttoviraston kanssa.

Kirjaamisen toteuttaminen osoittautui hankalaksi ja osin jopa mahdottomaksi. Suurin ongelma kohdistui maahanmuuttajien rekisteröinnistä vastaavien virastojen tehtäviin: tiedonkeruun toteuttaminen Digi- ja väestötietovirastossa vaatisi viraston toimintaa säätelevän asetuksen muuttamista ja uusien tehtävien asettamista ja sen myötä lisäresursointia.

Maahanmuuton lisääntyessä on selvää, että koulutustiedon kannalta keskeisimmän rekisterin laadusta on edelleen huolehdittava. Näin ollen loppuvuodesta 2023 Tilastokeskus toteutti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uuden täydennyskeruun.

Kohdejoukoksi valikoituivat 18–59-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, joiden tutkinnosta ei ollut tietoa ja jotka eivät opiskelleet Suomessa edeltävänä vuonna. Lisäksi tiedonkeruu kohdennettiin edellisen keruun jälkeen maahan saapuneille. Tiedonkeruun kohdejoukossa oli kaikkiaan 81 200 henkilöä. Vastausasteeksi saatiin 26 prosenttia.  

Tällä kertaa tiedonkeruu tehtiin kustannussyistä yksinomaan verkkotiedonkeruuna edelliskerran yhdistelmäkeruun (verkkokeruu + paperilomake) sijasta. Kohdehenkilöille lähetettiin ainoastaan paperinen tietosuojaseloste, saatekirje sekä ohjeet verkkolomakkeelle kirjautumiseen.

Oli tiedossa, että tiedonkeruumenetelmän muutos tulee paitsi laskemaan vastausastetta myös painottamaan vastausjakaumaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin.

Kuvio 1. Tutkintorekisterin täydennyskyselyyn vastanneet raportoidun koulutustason ja postituskielen mukaan 2023
Kuvio 1. Palkkikaavio. Tutkintorekisterin täydennyskyselyyn vastanneet raportoidun koulutustason ja postituskielen mukaan 2023.  64 prosenttia vastanneista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Vastaavasti pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita oli vastaajien joukossa vain 3 prosenttia. Eniten korkeakoulutettuja oli kiinankielisten vastaajien joukossa. Ilman perusasteen tutkintoa olevia oli puolestaan eniten arabiankielisten vastaajien joukossa.

Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisterin täydennyskysely

Tutkintotietoja saatiin etenkin korkeasti koulutetuilta – perusasteen varassa olevia tavoitettiin vain 3 %

Vuoden 2023 täydennyskyselyn vastausjakauma oli samankaltainen kuin vuoden 2019 tiedonkeruussa. Tiedonkeruulla saatiin kiinni ja vastaamaan etenkin korkeasti koulutettuja henkilöitä: 64 prosenttia vastanneista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Vastaavasti pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita oli vastaajien joukossa vain 3 prosenttia.  

Täydennyskyselyiden avulla on saatu tutkintorekisteriin lähes 45 000 uutta tutkintoa. Kerätyt uudet tutkintotiedot paransivat tutkintorekisterin kattavuutta ja mahdollistivat puuttuvien tutkintotietojen estimoinnin.

Kuvio 2. Väestön tutkintotietojen peittävyys kieliryhmän ja tutkintojen alkuperän mukaan
Kuvio 2. Palkkikaavio. Väestön tutkintotietojen peittävyys kieliryhmän ja tutkintojen alkuperän mukaan. Kuvion keskeinen sisältö kerrottu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri

Kuviossa 2 on esitetty 18–64-vuotias ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen väestö äidinkielen mukaan jaoteltuna. Väestötiedot ovat vuodelta 2023. Määritelmän täyttäviä henkilöitä on 396 200, joista tutkintotieto löytyy 203 400 henkilölle, mikä vastaa 52:ta prosentin osuutta koko joukosta.

Suurista kieliryhmistä tutkintotietoja puuttuu eniten ukrainankielisiltä, kun taas paras kattavuus on venäjän-, kiinan sekä farsinkielisten tutkintotiedoilla. Määrällisesti eniten tietoja puuttuu venäjän- ja vironkielisiltä, jotka luonnollisesti ovat myös suurimmat kieliryhmät ulkomaista syntyperää olevassa väestössä.

Kieliryhmien lisäksi vaihtelua on myös sukupuolten välillä: tutkintotieto puuttuu 42 prosentilta naisista ja 52 prosentilta miehistä. Miesten ja naisten erilaista jakaumaa selittävät suurelta osin työmarkkinoiden ja koulutusalojen sukupuolittuminen sekä yleiset erot vastausaktiivisuudessa.

Naiset työskentelevät miehiä useammin hoitoalalla, jossa työskentely on säänneltyä ja ammattioikeusiin perustuvaa, jolloin muualla kuin Suomessa suoritetuista tutkinnoista saadaan ongelmitta tieto tutkintorekisteriin. Miehet vastaavasti työskentelevät useammin aloilla, joilla ammatit eivät ole luvanvaraisia. Lisäksi miehet vastaavat naisia harvemmin tilastokyselyihin.

Kuvio 3. 18–64-vuotiaan väestön koulutusrakenne ennen estimointia
Kuvio 3. Palkkikaavio. 18–64-vuotiaan väestön koulutusrakenne ennen estimointia. Tutkintotieto puuttui yli sadaltatuhannelta mieheltä ja lähes 80 000 naiselta. Tiedossa oli eniten toisen asteen tutkintoja.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri

Estimoinnilla 150 000 tutkintoa lisää

Tutkintorekisteristä poimittu koulutusjakauma on vinoutunut koulutustason mukaan, mikä on seurausta tutkintorekisterin rakenteesta. Tutkintorekisterissä on henkilöpohjaisena tietona toisen asteen tutkinnot ja korkea-asteen tutkinnot, eli rekisteristä puuttuvat perusasteen suoritukset.

Täydennyskyselyiden avulla rekisteriin on saatu vain vähän tietoa henkilöistä, jotka ovat suorittaneet pelkän perusasteen koulutuksen lähtömaissaan tai ovat kokonaan ilman koulutusta.

Aiempien tutkimusten (UTH, MoniSuomi) perusteella tiedetään, että ulkomaalaistaustaisessa väestössä on runsaasti sekä korkeasti koulutettuja että matalasti koulutettuja. Pohjadatan ollessa vino, suora estimointi ei tuota luotettavaa koulutusjakaumaa, joten pohjadataan täydennettiin perusasteen suorituksia.

Perusasteen suoritukset täydennettiin siten, että alle 18-vuotiaana maahan tulleille pääteltiin korkeimmaksi koulutukseksi perusasteen koulutus, mikäli tietoa muusta tutkinnosta ei ollut. Maahantuloiän lisäksi perusasteen suorituksia täydennettiin aikuisten perusopetustietojen avulla.

Mikäli henkilö oli osallistunut aikuisten perusopetukseen vuosien 2020 ja 2023 välillä, korkeimmaksi tutkinnoksi pääteltiin perusasteen koulutus.

Täydentämisen jälkeen pelkän perusasteen varassa olevia miehiä oli 18 700 ja perusasteen varassa olevia naisia 14 600. Puuttuvien tutkintojen osuus putosi naisilla 39 prosenttiin ja miehillä 48 prosenttiin Ennen päättelyä naisilta puuttui 42 prosenttia tutkintotiedoista ja miehiltä 52 prosenttia.

Puuttuvat koulutustiedot estimoitiin moni-imputoimalla (Rubin 2004). Moni-imputoinnissa puuttuvat arvot täydennetään suorittamalla imputointi monta kertaa, jolloin jokainen imputointi kuvaa puuttuvien tietojen hajontaan liittyvää epävarmuutta. Lopuksi imputoinnit yhdistetään, jolloin lopullinen tulos kuvaa aineiston kokonaishajontaa. Imputointien määrä riippuu puuttuvien tietojen määrästä ja rakenteesta. Koulutustiedot imputointiin kymmenen kertaa.

Estimoinnissa käytetyiksi muuttujiksi valittiin sellaisia, joiden on todettu korreloivan voimakkaasti koulutustason kanssa (esim. OECD). Koulutustieto estimoitiin ikäryhmän, sukupuolen, maahantuloiän, ammatin, tulotason sekä pääasiallisen toiminnan avulla.

Estimoinnissa käytetyt tiedot saatiin Tilastokeskuksen rekistereistä. Ne olivat pääasiassa tilastovuoden 2022 mukaisia. Tätä myöhemmin Suomeen tulleiden tietoja paikattiin käyttämällä kokeellisen työssäkäyntitilaston tietoja väestön pääasiallisesta toiminnasta. Lisäksi tutkintotiedot täydennettiin sellaisille henkilöille, joiden tutkinto oli rekisteröitynyt joko KOSKI- tai VIRTA-tietovarantoon 30.4.2024 mennessä. 

Estimoinnin avulla ulkomaalaistaustaiselle väestölle saatiin 70 000 uutta korkea-asteen tutkintoa sekä 78 000 toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden miesten lukumäärä kaksinkertaistui estimoinnin avulla. Estimoinnin luotettavuutta testattiin tekemällä MI-imputoinnille sisäinen validointi.

Kuvio 4. 18–64-vuotiaan ulkomaalaisväestön koulutustaso äidinkielen mukaan
Kuvio 4. Palkkikaavio. 18–64-vuotiaan ulkomaalaisväestön koulutustaso äidinkielen mukaan. Kuvion sisältöä avataan artikkelin tekstissä. Kuviosta käy lisäksi ilmi, että suhteellisesti eniten pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevia on somalinkielisen väestön joukossa. Keskimääräistä enemmän korkeakoulutettuja on mm. vietnaminkielisten, venäjänkielisten, kiinankielisten ja englanninkielisten joukossa.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri (estimointi)

Ulkomaalaisväestössä verrattain paljon korkeakoulutettuja

Estimoinnin jälkeen tulokset osoittavat, että ulkomaista syntyperää olevista 18–64-vuotiaista 41 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Eniten korkeakoulutettuja on kiinankielisen väestön joukossa: heistä 60 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon.

Pienin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on somalin- ja kurdinkielisessä väestössä. Somalinkielisistä korkeakoulutettuja on 17 prosenttia ja kurdinkielisistä 24 prosenttia.

Suomessa asuva ulkomaalaisväestö on siis koulutustasoltaan hyvin heterogeenista: on sekä erittäin korkeasti koulutettuja kieliryhmiä että hyvinkin vähäisen koulutuksen varassa olevia kieliryhmiä.

Vuonna 2015 julkaistussa UTH-tutkimuksessa koulutustasoa tarkasteltiin yhdessä maahantulosyyn kanssa. Tällöin havaittiin, että pakolaisena Suomeen tulleiden keskuudessa koulutustaso oli muuta ulkomaalaisväestöä selvästi matalampi. Tutkintorekisterin tiedot ovat tältä osin linjassa aiemmin julkaistujen tulosten kanssa.

Ulkomaalaisväestöstä tohtoritutkinnon on suorittanut kolme prosenttia. Osuus on huomattavasti korkeampi kuin tutkijakoulutuksen saaneiden suomalaistaustaisten osuus. Ilmiön taustalla on akateemisten työmarkkinoiden kansainvälisyys. Eniten tutkijakoulutuksen suorittaneita on kiinankielisessä väestössä, peräti seitsemän prosenttia.  

Pelkän perusasteen suorittaneiden tai kokonaan ilman perusasteen tutkintoa olevien ulkomaalaistaustaisten osuus on 16 prosenttia. Lukuun on kuitenkin suhtauduttava tietyin varauksin, sillä estimoinnin pohjana käytetty tutkintorekisteritieto oli voimakkaasti koulutustason mukaan vinoutunut. Jakaumaa saatiin oikaistua päättelemällä perusasteen tutkintoja rekisteriin, mutta tälläkään tavoin vinoutuma ei korjautunut kokonaan.

MoniSuomi-tutkimuksessa, jossa asiaa kysyttiin väestöltä itseltään, 19 prosenttia 25–64-vuotiaasta väestöstä vastasi olevansa pelkän perusasteen varassa tai kokonaan ilman tutkintoa. UTH-tutkimuksessa perusasteen varassa olevien 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisen osuudeksi saatiin 17 prosenttia.

Kuvio 5. 18–64-vuotiaan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan
Kuvio 5. Palkkikaavio. 18–64-vuotiaan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan. Kuvan olennainen asiasisältö kerrottu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri (estimointi)

Ulkomaalaistaustaiset naiset ovat hieman miehiä koulutetumpia. Naisista korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 42 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia. Miehet ovat kuitenkin suorittaneet naisia enemmän tohtorintutkintoja: miehistä tutkijakoulutusasteen suorittaneita on neljä prosenttia ja naisista kaksi prosenttia.

Kuvio 6. Koulutusrakenne syntyperän mukaan
Kuvio 6. Palkkikaavio. Koulutusrakenne syntyperän mukaan. Kuvan olennainen asiasisältö kerrottu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri (estimointi)

Ulkomaalaistaustainen väestö on hyvin samankaltaisesti kouluttautunutta kuin muu väestö, johon kuuluvat niin syntyperäiset suomalaiset kuin niin sanotut toisen sukupolven ulkomaalaistaustaiset.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on ulkomaalaistaustaisessa väestössä 42 prosenttia, kun taas muussa väestössä osuus 39 prosenttia. Pelkän perusasteen varassa oli muusta väestöstä 12 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 16 prosenttia.

Ulkomaalaistaustainen väestö on siis suorittanut useammin korkea-asteen tutkinnon kuin muu väestö, ja toisaalta ulkomaalaistaustainen on myös muuta väestöä useammin pelkän perusasteen varassa tai kokonaan ilman perusasteen koulutusta.

Kuvio 7. Ulkomaalaistaustainen väestö koulutusalan ja kielen mukaan
Kuvio 7. Palkkikaavio. Ulkomaalaistaustainen väestö koulutusalan ja kielen mukaan. Kuvion sisältöä avataan artikkelin tekstissä. Kuviosta käy lisäksi ilmi, että eniten STEM-alan tutkinnon suorittaneita on kiinankielisessä väestössä. Palvelualan tutkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan suurin thainkielisen väestön joukossa. Kaupan, hallinnon tai oikeustieteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin vietnaminkielisten joukossa. Terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneita on eniten somalinkielisessä väestössä.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri (estimointi)

Myös koulutusalojen osalta ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne noudattelee pitkälti muun väestön koulutusrakennetta. Suosituimpia aloja ovat niin sanotut STEM-alat, joihin luetaan tekniikka, ICT ja luonnontieteet. Runsaasti suoritettuja tutkintoja on myös kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilta sekä terveys- ja hyvinvointialoilta.

Kuvio 8. 18–64-vuotiaan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne sukupuolen ja koulutusalan mukaan
Kuvio 8. Palkkikaavio. 18–64-vuotiaan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne sukupuolen ja koulutusalan mukaan. Kuvan olennainen sisältö kerrottu artikkelin tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri (estimointi)

Muun väestön tapaan myös ulkomaalaistaustaisten koulutusalavalinnat ovat sukupuolittuneita. Naisenemmistöisiä aloja ovat kasvatusalat sekä terveys- ja hyvinvointialat. Näiden alojen tutkinnoista naiset ovat suorittaneet noin 60 prosenttia.

Vastaavasti STEM-aloilta tutkinnon suorittaneista miehiä on 67 prosenttia. Koulutusalojen sukupuolittuminen on kuitenkin vähäisempää kuin koko väestön tasolla tai tällä hetkellä opiskelevien keskuudessa. (Tilastokeskus 2023).

Koulutustietojen keräämistä kehitettävä

Ulkomaalaisten koulutusrakenteesta julkaistu estimaatti on ensimmäinen kattava rekisteripohjainen julkaisu Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustasosta. Estimoimalla saadut tulokset ovat hyvin linjassa aiemmin tehtyjen otospohjaisten tutkimusten kanssa.

Ulkomaalaistaustainen väestö on hyvin heterogeenisesti kouluttautunutta. Osalla on korkea koulutus, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on enemmän kuin syntyperältään suomalaisessa väestössä. Toisaalta myös perusasteen varassa tai kokonaan ilman perusasteen tutkintoa olevia on paljon.

Monimuotoinen ulkomaalaisväestö asettaa koulutusjärjestelmän ja työmarkkinat haasteelliseen tilanteeseen: miten saada koulutettu väestö osaamistaan vastaaviin töihin, ja toisaalta, miten ja millaista täydennyskoulutusta tulisi tarjota vähemmän koulutetulle väestölle?

Tuotettu estimaatti on kertaluonteinen, ja sen tarkoituksena on paitsi tuoda esille Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten koulutustasoa, myös ylläpitää keskustelua laadukkaiden rekistereiden tarpeellisuudesta. Ilman toimenpiteitä tutkintorekisterin laatu rapautuu, ja maahanmuuton lisääntyessä myös väestön koulutusrakenne -tilaston laatu heikkenee.

Tavoitteena tulee olla tilanne, jossa henkilön muualla kuin Suomessa suorittamasta koulutuksesta saadaan kerättyä tieto heti maahantulon yhteydessä.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastot-osastolla. Hän työskentelee koulutustilastojen parissa.

Lähteet

MoniSuomi-työryhmä 2023. MoniSuomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset. [Verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/monisuomi/tulokset [viitattu: 19.6.2024].

OECD 2023. Education at a Glance 2023: OECD Indicators. Paris: OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/e13bef63-en.

Rubin, D. B. 2004. Multiple imputation for nonresponse in surveys. Hoboken, N.J.: Wiley-Interscience.

Sutela, Hanna & Larja, Liisa 2015. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja [verkkojulkaisu]. 2.11.2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.6.2024].

Tilastokeskus 2023. Väestön koulutusrakenne. [viitattu: 19.6.2024].

Tilastokeskus 2024. Käsitteet: syntyperä ja taustamaa [viitattu: 19.6.2024].

Witting, Mika 2019. Korkeasti koulutettuja ja vähän koulutettuja – ulkomaalaistaustaisten koulutuksesta tulossa tarkempaa tietoa. Tilastokeskus, Tieto&trendit 16.9.2019.

Liite 1

MI-mallin tulokset validoitiin siten, että estimointidatasta valittiin satunnaisesti sellaiset henkilöt, joille löytyi ennestään tutkintotieto. Kohdejoukon koko oli 7 429 henkilöä. Löytyvä tutkintotieto asetettiin puuttuvaksi, minkä jälkeen valitulle kohdejoukolle estimoitiin tutkintotiedot käytetyllä moni-imputointimallilla.

Kuvio 9. MI-mallin testauksen tulokset.
Kuvio 9. Palkkikaavio. MI-mallin testauksen tulokset. Kuviossa on esitetty koulutusasteen ja imputoidun koulutusasteen jakaumien erot.
Lähde: Tilastokeskus

Kuviossa 9 on esitetty MI-mallin validoinnin tulokset. Jakaumat ovat lähellä toisiaan. Ero on suurimmillaan alemman korkeakouluasteen kohdalla, jossa se on 0,3 prosenttiyksikköä.

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Blogi
17.11.2023
Kimmo Haapakangas

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Artikkeli
2.2.2023
Pasi Piela

30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

tk-icons