Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.
Asuminen
Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.
Osakeasuntojen hintatilastossa on otettu käyttöön uudet alueluokitukset ja keskineliöhinnoissa huomioimme nyt myös tontin omistustiedon. Käyttäjälle vähemmän näkyvä – mutta sitäkin tärkeämpi – menetelmäuudistus parantaa asuntojen hintakuvauksen tarkkuutta ja laatua.
Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on yleistä, mutta toistaiseksi ilmiöstä on vain vähän tutkittua tietoa. Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella vuoroasuvia lapsia on kymmeniätuhansia ja he ovat verraten tyytyväisiä arkeensa.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Pientaloasuminen on lapsiasuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostaloasuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsiasuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Asumiskustannukset ylittävät harvoin 40 prosenttia suomalaisten lapsiperheiden käytettävissä olevista rahatuloista. Lapsiperheiden tulonsiirtoina saamat asumistuet ovat Suomessa suuremmat ja pienituloisia lapsiperheitä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tiedot perustuvat vuosittain laadittavaan otospohjaiseen EU-SILC-mikroaineistoon.
Tilastoista piirtyy kuva mökinomistajista hyvin toimeentulevina ja keskimääräistä iäkkäämpinä henkilöinä, joiden mökillä viettämä aika ei välttämättä mene palkkatöiden parissa.
Korona-aika on vaikuttanut asuntomarkkinaan monella tavoin: kaupunkien vetovoima on säilynyt ja kiinnostus omakotitaloasumiseen ja rivitalokoteihin on kasvanut. Yksinasuvien määrän kasvu pitää yllä pienten kaupunkiasuntojen kysyntää, mutta myös isommat asunnot kiinnostavat ostajia aiempaa enemmän.
Suomessa vuokralla asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Siinä on melkoinen joukko kuvattavaksi tilastojen avulla - etenkin, kun vuokra-asumisen kuvaamiseen ei ole käytettävissä kattavia aineistoja.
Meillä lapsuudenkodista lähdetään pohjoismaiseen tyyliin melko varhain, keskimäärin 21,8-vuotiaina, kun Euroopassa nuoret muuttavat omilleen keskimäärin nelisen vuotta vanhempana. Suomessa naiset muuttavat kotoa pois selvästi aiemmin kuin miehet.
Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumeroaluetilastot-palvelu.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla. Eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja. Syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.
Asuntokaupoissa koettiin keväällä ensin raju pysähdys huhti–toukokuussa, jonka jälkeen tilanne palautui ennalleen kesäkuussa. Uudet indikaattorit tarjoavat uusia näkymiä asuntomarkkinoihin. Jatkossa julkaisemme asuntokauppojen kokonaismäärä- ja arvotiedot kootusti samassa taulukossa sekä tietoa asuntojen myyntiajoista.
Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso vuorovaikutteiselta kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.
Uusien osakeasuntojen rakentaminen vuokratontille yleistyy, mutta alueittaiset erot ovat suuria. Vuokratontille rakennetuista asunnoista ja niiden kaupoista on heikosti virallista tilastotietoa. Ilmiön vaikutuksia tutkitaan käytettävissä olevien aineistojen avulla ja huomioidaan asuntojen hintatilastojen kehittämisessä.
Suuret ikäluokat täyttävät pian 75 vuotta. Jo nyt vähintään 75-vuotiaita on puoli miljoonaa, joista enemmistö asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin.
Tilastokeskus julkaisee vuokratiedot jatkossa yhtenä tilastokokonaisuutena. Uusi neljännesvuositilasto kuvaa huomattavasti aikaisempaa tarkemmin vuokra-asuntomarkkinan todellisuutta.
Pientalotuotanto on laskenut rajusti huippuvuosiin verrattuna, ja talot rakennetaan entistä pienemmiksi. Tietyillä alueilla kuten länsirannikolla pientalorakentaminen on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.
Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.
Asumisen kulutusmenot kasvoivat suurituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla lähes 53 prosenttia ja pienituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla 22 prosenttia vuosina 1995−2016. Asumismenojen tulkintaa ja kokonaiskuvaa mutkistavat eri tilastojen julkaisemisen eriytyminen ja käsite- ja määritelmäerot.
Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumispaikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.
Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.
Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutetta pääkaupunkiseudulla on valitettu iät ja ajat. Mistä kiikastaa, ja miten solmu olisi ratkaistavissa?
Yksin asuvien määrä on noin kaksinkertaistunut runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt merkittävästi. Suurin osa yksin asuvista asuu Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.