Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.
Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.
Suomalaisten sairaanhoitajien maastamuutto lisääntyi melko tasaisesti koko 2010-luvun ajan. Vuosina 2015–2017 Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 140 sairaanhoitajaa, kun ulkomaille muutti vastaavasti noin 200 sairaanhoitajaa. Ruotsi on ohittanut Norjan selvästi suosituimpana kohdemaana.
Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
”Samalla kun Brysselissä kiisteltiin eurooppalaisten turvapaikkasäännösten uudistamisesta, Muhammed Bouazizin vihanneskärry takavarikoitiin Sidi Bouzidin kaupungissa...” Virkkeeseen tiivistyy maailmoja – ja myös Euroopan porteilla -kirjan ansiokkuus.
Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutualueille. Syrjäseutuja tyhjentävää maassamuuttoa maahanmuutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kantasuomalaiset.
Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.
Ulkomaalaistaustaiset nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa suomalaisuuteen ja oman lähtömaansa kulttuuriin. Siihen, millaiseksi se kehittyy, vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttoikä ja asumisaika sekä lähtömaa. Merkitystä on myös ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä ja nuorten kokemalla kohtelulla.
Maahanmuuttajissa on vain hieman enemmän miehiä kuin naisia, mutta suhde vaihtelee paljonkin taustamaan mukaan. Suurin miesenemmistö on brittitaustaisilla.
Monikulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa monikulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin monikulttuurisuus väestöllisenä tosiasiana ja poliittisena ideologiana.
Kuka on maahanmuuttaja tilastoissa, ja pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kuka on ”kantasuomalainen” ja kuka ”maahanmuuttajataustainen”?
Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikanhakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestötilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?
