Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Nuoret
Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
15–24-vuotiaat nuoret elävät jo megatrendien maailmassa ja näkevät kriisienkin keskellä vaikutusmahdollisuuksia, kertoi Sitran Tulevaisuusbarometri maaliskuussa. Alle 30-vuotiaiden vaikutus ei kansanedustajien määrällä mitattuna kuitenkaan vahvistunut huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutustason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?
Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Meillä lapsuudenkodista lähdetään pohjoismaiseen tyyliin melko varhain, keskimäärin 21,8-vuotiaina, kun Euroopassa nuoret muuttavat omilleen keskimäärin nelisen vuotta vanhempana. Suomessa naiset muuttavat kotoa pois selvästi aiemmin kuin miehet.
Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?
Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
Tilastokeskuksen työolotutkimus kertoo ”millenniaalistumisen” tarinaa jo pitkältä ajalta. Nuoret ovat kautta työolotutkimuksen olleet edelläkävijöitä työn sisällön arvostamisessa – samalla työn sisällön arvottaminen palkkaa tärkeämmäksi on yleistynyt pitkällä aikavälillä kaikenikäisillä.
Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa.
Ikäihmisten sijaan köyhyysriski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin. Nuorten osuus väestöstä on vähentynyt rajusti kriisimaissa.
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.
Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.
Nuorten poliittinen osallisuus eriytyy pysyvästi, kun kotoa omaksuttu käsitys itsestä yhteiskunnallisena toimijana ”jää päälle”. Hyväosaisten yliedustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia huono-osaisten kustannuksella suosivaan politiikkaan luoden otollisen kasvualustan populismin kannatuksen nousulle.
Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopistokoulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.
Nuorten työttömyys lisääntyi EU-maissa talouskriisin seurauksena. Virallinen työttömyysaste antaa siitä kuitenkin synkemmän kuvan kuin vaihtoehtoiset mittarit.
NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulkopuolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatkokoulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.
Yksin asuvien määrä on noin kaksinkertaistunut runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt merkittävästi. Suurin osa yksin asuvista asuu Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Nykyisin suuri huoli kohdistuu nuorten pitkiin opiskeluaikoihin, työttömyyteen ja työasenteisiin. Nykynuoret eivät kuitenkaan poikkea arvoiltaan ja asenteiltaan merkittävästi vanhemmista ikäluokista.