Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Asuntorakentaminen kaukana huippuvuosista

16.12.2016

London School of Economicsin professori Paul Cheshire kirjoitti loka­kuussa tutkimus­keskus The Spatial Economics Research Centren (SERC) blogissa Englannin ja erityisesti Lontoon asuntotuotannosta kriittiseen sävyyn.

Lontooseen vuosittain valmistuvien asuntojen luku­määrä on ollut 2000-luvulla noin 20 000 asuntoa vuosittain, vaikka tavoitteet ovat olleet huomattavasti korkeammalla. Esimerkiksi 1930-luvulla vastaava luku oli lähes 80 000 vuosittain. Kaupungin väki­luku kasvaa ennusteiden mukaan lähes 1,2 miljoonalla asukkaalla eli noin 14 prosentilla vuosina 2014–2024. Ei käy kateeksi uusia tulokkaita.

Helsingin kaupungin tieto­keskus ylläpitää Helsingin historiallisia aika­sarjoja muun muassa valmistuneista asunnoista.

Helsinkiin valmistui vuosina 2000–2009 selvästi enemmän asuntoja kuin 1920- ja 1930-luvuilla (kuvio 1). Väkiluvun taas ennustetaan kasvavan 2025 mennessä niin sanotun perus­vaihtoehdon mukaan noin 55 000 uudella asukkaalla eli noin yhdeksän prosenttia kumulatiivisesti.

Näiden lukujen valossa Helsingin asunto­tilanne ei ole lainkaan niin ongelmallinen kuin esimerkiksi Lontoossa.

Kuvio 1. Valmistuneet asunnot ja väestö Helsingissä 1920–2015

Kuvio 1. Valmistuneet asunnot ja väestö Helsingissä 1920–2015  Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015

Toisaalta kuviosta 1 nähdään, että edelliseen suureen kaupungistumis­aaltoon 1950- ja 1960-luvuilla pystyttiin asunto­tuotannolla reagoimaan nopeammin. 1960-luvulla Helsinkiin valmistui noin 60 000 ja 1950-luvullakin lähes 40 000 asuntoa. Huippuvuonna 1961 Helsinkiin valmistui yli 8500 asuntoa.

Kun verrataan 2000-lukuun, 1960-luvulla Helsinkiin valmistui yli 70 prosenttia enemmän asuntoja. 2010-luvun toistaiseksi toteutuneella keski­arvolla päästäisiin osa­puilleen 1950-luvun tasolle, kun lukuun lisätään käyttö­tarkoituksen muutokset. Vuosien 2010–2015 asunto­tuotannon keski­arvo on kuitenkin yhä noin 35 prosenttia jäljessä 1960-luvun keski­arvosta.

Tilannetta mutkistaa se, että pääkaupunki­seudulla on valmistunut asuntoja myös Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle. Niissä asunto­tuotannon huippu­vuodet ajoittuivat 1970-luvulle, jolloin Espooseen valmistui 24 614 ja Vantaalle 28 891 asuntoa. Vuosien 2010–2014 toteutuneella keski­arvolla vastaavat luvut 2010-luvulla olisivat 23 750 ja 16 980 asuntoa.

Espoon asunto­tuotanto ei koskaan romahtanut; asuntoja valmistui yli 20 000 niin 1980-, 1990- kuin 2000-luvullakin. Vantaan asunto­tuotanto taas ei koskaan palannut lähelle huippu­vuosien tasoa.

Pelkkä rakennus­lupien myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asuntoja alkaa välittömästi valmistua. Asunnot pitää myös rakentaa. Myönnettyjen rakennus­lupien ja aloitettujen rakennusten välillä onkin tietty viive, jota voidaan kutsua vaikka lupa-aloitus­viiveeksi.

Kuvio 2. Myönnetyt luvat, aloitetut asuin­rakennukset ja valmistuneet asuin­rakennukset Helsingissä

Kuvio 2. Myönnetyt luvat, aloitetut asuin¬rakennukset ja valmistuneet asuin¬rakennukset Helsingissä  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

Vuosina 1995–2000 myönnettyjen lupien ja aloitettujen rakennusten asuntojen kappale­määrät olivat vielä lähellä toisiaan (kuvio 2). Joka vuosi kuitenkin myönnettiin rakennus­lupia enemmän kuin asuntoja on oikeasti aloitettu rakentamaan. Vuodesta 2000 eteenpäin vaihtelu on suurempaa ja finanssi­kriisi näkyy tässäkin tilastossa.

Erotusta ei ole mielekästä tarkastella vuosittain, mutta kumulatiivinen erotus pidemmältä ajanjaksolta on kiinnostava. Vuosina 1995–2015 asuntoja valmistui lähes 4 000 vähemmän kuin lupia myönnettiin. Erotus vastaa karkeasti yhden vuoden valmistuneiden asuntojen luku­määrää 2010-luvulla.

Tulevaisuudessa Helsingin asunto­tuotantoa pyritään lisäämään merkittävästi muun muassa uuden yleis­kaavan myötä. Kaavoituksen ja rakennus­lupien myöntämisen lisäksi on hyvä huolehtia siitä, että asunnot myös rakennetaan aika­taulussa, ja että jälki on laadukasta.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Blogi
15.6.2023
Ilkka Lehtinen

Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
23.2.2021
Paula Paavilainen

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

Artikkeli
29.10.2020
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Anu Rämö, Elina Vuorio

Asuntokauppa on toipunut varsin nopeasti kevään shokista, mutta uusien asuntojen rakentaminen on vähenemässä. Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen asiantuntijat kertovat kehityksestä myös, että

 

- Asuntojen hinta- ja vuokrakehityksessä erot alueiden välillä ja sisällä kasvavat edelleen.

- Vanhojen asuntojen kauppa kävi heinä-syyskuussa hyvin.

- Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovat korkealla tasolla, mutta pientä pudotusta syyskuun huipuista.

- Tyhjien asuntojen määrä lisääntyy edelleen koko maassa.

tk-icons