Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.
Suomen ulkomaankaupan alakuloa on usein selitetty investointitavaroiden heikolla kysynnällä. Yksiselitteistä ja kattavaa luokitusta investointitavaroiden ulkomaankaupasta ei ole käytössä, mutta perinteisesti koneet ja laitteet ovat muodostaneet Suomen investointitavaroiden viennin keskeisen tavararyhmän.
Koneiden ja laitteiden viennin osuus kokonaisviennistä on ollut hieman alle neljänneksen viime vuosina. Lisäksi osa kuljetusvälineistä lasketaan investointitavaroiksi.
Tullilla on käytössä myös MIG-käyttötarkoitusluokitus (toimialaryhmät pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan, Main Industrial Groupings), jonka mukaan investointitavaroiden osuus on noin 28 prosenttia kokonaisviennistä.
Käyttötarkoitusluokituksen mukaan investointitavaroiden vienti kasvoi vielä vuonna 2012, mutta kääntyi seuraavana vuonna seitsemän prosentin laskuun. Vuonna 2014 niiden vienti nousi kaksi prosenttia, mutta laski viime vuonna samat kaksi prosenttia.
Tänä vuonna, elokuuhun laskettuna, investointitavaroiden vienti on vähentynyt neljä prosenttia. Supistuma ei siis ole poikkeuksellisen suuri, mutta kasvuakaan ei viime tai kuluvana vuonna näy.
Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden viennin muutos on pysytellyt viimeiset kolme vuotta nollan tuntumassa, mutta tämän vuoden puolella laskua on kertynyt jo seitsemän prosenttia.
Energiatuotteiden viennin arvo on sen sijaan heilahdellut huomattavasti. Kasvu oli nopeaa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen pudotusta tuli ensin reilu kymmenys ja viime vuonna 40 prosenttia. Kuluvana vuonna energiatuotteiden vienti näyttää prosentin kasvua.
Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto
Teollisuuden koneet ja laitteet ovat investointitavaroiden ydintuotteita. Kilpailu vientimarkkinoista on koventunut, kun mukaan on tullut uusia, halvemman kustannustason tuottajamaita. Näistä ehkä tärkein on Kiina, joka on kasvattanut osuuttaan erityisesti EU-maiden teollisuuden kone- ja laitetoimittajana.
Vuosituhannen alussa Suomen osuus EU-maiden koko teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnista oli yksi prosentti. Kiinan vastaava luku oli tuolloin 1,2 prosenttia. Viidessätoista vuodessa Suomen osuus on pienentynyt 0,9 prosenttiin. Kiinan osuus on samaan aikaan noussut 6,2 prosenttiin.
Lähde: Eurostat comext
Teollisuuden koneiden ja laitteiden kokonaisvienti Suomesta kasvoi vielä vuonna 2012, mutta kääntyi kolmen prosentin laskuun kahtena seuraavana vuonna. Viime vuonna niiden vienti laski vain prosentin, mutta tämän vuoden tammi-elokuussa laskua on jo kuusi prosenttia.
EU-maihin tavararyhmän vienti on kasvanut viimeiset kolme vuotta. Myös vienti Yhdysvaltoihin on lisääntynyt, erityisesti viime vuonna. Kasvu on kuitenkin ollut maltillista. Kiinan osuuden kasvu EU-maiden teollisuuden kone- ja laitetoimittajana ei ole varsinaisesti vähentänyt Suomen vastaavaa vientiä EU-maihin, mutta kasvun vaisuuteen se todennäköisesti on vaikuttanut.
Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto
Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin vähenemiseen eniten on kuitenkin vaikuttanut Kiinaan ja Venäjälle suuntautuneen viennin supistuminen. Tavararyhmän vienti näihin maihin on huippuvuosista lähes puolittunut. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti muihin maihin on usein ollut yksittäisten suurten toimitusten varassa. Viimeiset kolme vuotta nekin ovat vähentyneet, vaikkakin maltillisesti.
Investointitavaroiden vienti on siis viettänyt alas, mutta on kuitenkin vain osasyy Suomen kokonaisviennin alavireisyyteen.
Christina Telasuo työskentelee Tullin tilastoyksikössä, joka vastaa ulkomaan tavarakaupan tilastoista.
Joulukuun ensimmäisellä viikolla ilmestyvässä Tieto&trendit-lehdessä (5/2016) on aiheesta laajemmin artikkelissa Suomen viennin routavuodet.
Kiinan kanssa kauppaa käyvien suomalaisyritysten määrä on moninkertainen verrattuna Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Kiina on Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Etenkin metalliteollisuus hyödyntää viennissään paljon kiinalaisia tuontipanoksia.
Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistustaustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaankauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.
Erilaiset ulkomaankauppaluvut hämmentävät. Jos erojen suuruus Tilastokeskuksen ja Tullin luvuissa vakiintuu pidemmäksi ajaksi, kyse voi olla muutoksesta globaalin tuotannon rakenteessa.
Kansainväliset tuotantoketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.
Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisöverokertymässä, kertoo Tilastokeskuksessa tehty gradututkimus siirtohinnoittelusta.
Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.
