Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Työajat muuttuivat – voidaanko se mitata?

21.2.2017
Twitterissä: @TaskinenP

Kuusi minuuttia päivässä, puoli tuntia viikossa. Työajan pidentäminen vuonna 2017 lienee todellisuutta useimmille palkan­saajille. Kilpailukyky­sopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa. On kuitenkin epä­varmaa, kuinka lisäys lopulta näkyy työ­aikojen tilastoissa.

Tieto työajasta kerätään työvoima­tutkimuksessa tunnin tarkkuudella. Niinpä kun tilastojen mukaan Suomessa palkan­saajien normaali viikko­työaika kokopäivä­työssä vuonna 2016 oli 39,1 tuntia, niin se on kaikkien arvojen keski­arvo, eikä tyyppi­arvo. Tätä voisi verrata siihen, että minkään perheen lapsi­luku ei ole kaikkien keskimääräinen 1,84 lasta.

Vuonna 2016 kokopäivä­työssä käyvistä palkan­saajista 36,6 prosenttia työskenteli säännöllisesti 38 viikko­tuntia ja 24,2 prosenttia työskenteli 40 tuntia. Muut säännölliset viikko­työajat jäivät selvästi harvinaisemmiksi (kuvio 1).

Kuvio 1: 30–50 tuntia viikossa työskentelevien palkan­saajien jakauma säännöllisen viikko­työajan mukaan vuonna 2016

Kuvio 1: 30–50 tuntia viikossa työskentelevien palkan¬saajien jakauma säännöllisen viikko¬työajan mukaan vuonna 2016  Lähde: Tilasto¬keskus, työvoima¬tiedustelu

Lähde: Tilasto­keskus, työvoima­tutkimus

Uusi viikkotyö­aika asettunee joillakin ryhmillä tilastoihin helposti: 36 h 15 minuuttia säännöllisesti tehneet on ennen laskettu 36 tuntiin ja nyt heidän uusi työ­aikansa 36 h 45 min pitäisi pyöristyä 37 tuntiin.

Mielenkiinto kohdistuu kuitenkin säännöllisesti 38 tai 40 tuntia työskenteleviin, koska nämä ovat siis selvästi yleisimmät viikkotyö­tuntien luokat. Ei ole selvää etu­käteen, sijoittuuko palkan­saajien uusi viikko­työaika edelleen entiseen tunti­määrään vai tuntia ylemmäksi. Tämä joka tapauksessa ratkaisee sen, minkä verran keski­määräinen suomalaisten viikko­työaika muuttuu tai on muuttumatta tilastoissa vuonna 2017 verrattuna aiempiin vuosiin.

Keskimääräinen viikko­työaika on pysynyt hyvin tasaisena kokoaika­työtä tekevillä palkansaajilla (taulukko 1). Tuoko vuosi 2017 mukanaan vihdoin muutoksen koko­aikaisten palkan­saajien noin 39 tunnin säännölliseen viikko­työaikaan, jäämme mielen­kiinnolla odottamaan.

Taulukko 1: Koko- ja osa-aikaisten palkan­saajien keski­määräinen säännöllinen viikko­työaika 2007–2016, tuntia

Taulukko 1: Koko- ja osa-aikaisten palkan¬saajien keski¬määräinen säännöllinen viikko¬työaika 2007–2016, tuntia  Lähde: Tilasto¬keskus, työvoima¬tiedustelu

Lähde: Tilasto­keskus, työvoima­tutkimus

Mikäli palkan­saajalle tulee vuoteen muutama työpäivä lisää pidennetyn viikon sijaan, se merkitsee, että säännöllinen viikko­työaika ei muutu. Lisäyksen pitäisi kuitenkin näkyä tehdyissä työ­tunneissa niiltä viikoilta, joina esi­merkiksi arki­pyhänä tehdään töitä.

Olisi parasta, jos vastaajat voisivat kirjata työvoima­tutkimuksessa työ­aikansa puolen tunnin tarkkuudella. Tähän ollaankin menossa tulevaisuudessa työ­aikojen kansain­välisen mittaamisen harmonisoinnissa.

Toinen hyvä uutinen on, että työvoima­tutkimukseen on asetettu vuoden 2017 aikana kysymys siitä, kuinka kilpailukyky­sopimuksen nojalla työ­aikaa on lisätty. Näin muutoksesta saadaan laadullista tietoa numeerisen lisäksi.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
8.6.2021
Pertti Taskinen

Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Blogi
30.3.2020
Ilkka Lehtinen

Tehdyt työehto­sopimukset, hyödyke­verojen korotukset, raakaöljyn hinta… monet tekijät ovat tiedossa, mutta koronakriisin vaikutukset arvaamattomia. Inflaatioasiantuntija hahmottelee kaksi skenaariota tulevalle hintatason kehitykselle.

Artikkeli
20.9.2017
Henri Lukkarinen

Osana kilpailukykysopimusta sovittiin 24 tunnin lisäyksestä palkansaajien työaikoihin. Työaikojen lisäys on kuitenkin toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja työnantaja­sektoreilla. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen rooli on korostunut työaikojen muutoksissa: joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset ovatkin kohdentuneet erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.

Blogi
14.8.2017
Pertti Taskinen
Noin puolet kaikista palkansaajista tunnistaa, että kilpailukyky­sopimuksen myötä työaikaa on lisätty tavalla tai toisella. Lähes 40 prosenttia koko­aikaisista palkansaajista ei kuitenkaan ole huomannut muutosta työajoissa.
Artikkeli
6.4.2017
Harri Nummila

Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.

Artikkeli
12.10.2016
Pertti Taskinen

Kuinka paljon suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika eroaa Saksasta tai EU-maista keskimäärin? Vastausta on etsittävä lukujen lisäksi niiden taustalta. On myös oltava varovainen johtopäätösten tekemisessä.

tk-icons