Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Hyvästit halpuutukselle – ruoka on nyt inflaation veturi pitkään

21.3.2018
Kuva: Kari Likonen

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.

Kertoa unohtui myös se, että Venäjän asettamien tuontirajoitusten myötä vilja-, liha- ja maitotuotteiden ylitarjontatilanne laski tuottajahintoja koko Euroopassa.

Hintojen laskun taustalla oli valtaosaltaan maailmanmarkkinahintojen lasku ja vain osaksi kotimainen kilpailu. Vuosina 2014–17 elintarvikkeiden hinnat laskivat vuositasolla 1–2 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin ne edellisvuosina olivat nousseet. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ravintoryhmän hintojen vuosimuutos 2011–18, prosenttia

Taulukko 1. Ravintoryhmän hintojen vuosimuutos 2011–18, prosenttia   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi 2011–18

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi 2011–18

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos lähti nousuun tammikuussa 2018 ja nousu jatkui myös helmikuussa. Palkankorotusten ja maailmanmarkkinahintojen nousun takia hintojen nousu tulee jatkumaan pitkään ja halpuutukselle voidaan sanoa hyvästit.

Halpuutuksen takana olivat vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden hinnat. Niiden vuosimuutos lähti laskuun keväällä 2014.

Liha- ja maitotuotteissa hintojen vuotuinen lasku oli parhaimmillaan viisi prosenttia. Viljatuotteissa päästiin enimmillään kolmen prosentin laskuun. Vuoden 2018 alussa vilja- ja lihatuotteiden hinnat ovat olleet hieman alle prosentin nousussa.

Maitotaloustuotteiden hintojen vuosinousu on ollut parin prosentin luokkaa eli selvästi yli yleisen inflaation.

Rasvatuotteiden hinnat ovat olleet nousussa jo toukokuusta 2017 lähtien. Syynä on ollut voin maailmanmarkkinahinnan voimakas nousu. Voin hinnan vuosinousu oli helmikuussa 22 prosenttia.

Palkankorotukset eivät ole voineet vielä vaikuttaa hintoihin täysmääräisesti tai sitten palkkojen nousu on otettu huomioon hinnoissa jo ennakkoon.

Vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden painoarvo on koko ravintoryhmästä 54,3 prosenttia.

Muissa pääryhmissä halpuutusta on vaikea todentaa. Kalatuotteissa on viime vuosina ollut suuria hintojen nousuja johtuen kansainvälisen tarjonnan ongelmista. Kalatuotteet ovat ainoa ryhmä, jossa hintojen vuosimuutos on ollut tämän vuoden alussa laskusuunnassa.

Hedelmien ja vihannesten tukkuhinnat voivat muuttua parikin kertaa viikossa. Kukaan ei pystyy erottelemaan hinnoista halpuutuksen ja sesonkihintojen muutoksia ilman katteiden avointa paljastamista.

Sokeri- ja muiden ravintotuotteiden hintojen laskun takana oli vuonna 2017 makeisveron poistaminen, jonka seurauksena makeisten ja jäätelön hinnat laskivat selvästi alkuvuonna 2017. Näidenkin tuotteiden hinnat ovat kääntyneet nousuun tämän vuoden alussa.

Alkoholittomien juomien hinnat ovat olleet nousussa jo vuoden 2016 marraskuusta. Tämän ryhmän kuluttajahintoihin vaikuttaa suuresti kahvin, teen, kaakaon ja tuoremenujen maailmanmarkkinahinnan heilahtelut.
Ruuan reaalihinta – hintojen muutos suhteessa koko kuluttajahintaindeksin muutokseen – on kääntynyt tämän vuoden alusta nousuun. Kallistumisen myötä ruoka siirtyy inflaation jarrumiehestä inflaation veturiksi.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
26.1.2022
Ilkka Lehtinen

Inflaatiosta on tullut talous­politiikan suosikki­aihe. Mitä inflaatiolla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se mittaa, kysyy Ilkka Lehtinen. Inflaatio on juuri nyt tärkeässä roolissa lähiajan korkojen ja pörssi­kurssien kehityksen kannalta.

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

Blogi
23.11.2021
Ilkka Lehtinen

Kohoavat kustannukset eivät enää automaattisesti siirry kuluttaja­hintoihin takavuosien tapaan, kirjoittaa hinta-asiantuntija, joka näkee tämän hetken tilanteessa yhtäläisyyttä kolmen vuoden takaiseen huonoon satoon. Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin.

Blogi
23.10.2020
Kristiina Nieminen

Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.

tk-icons