Tilastokeskus julkaisi kulutustutkimuksen ennakkotietoja syksyllä 2016. Osana julkistusta kerrottiin arvio koirien määrästä Suomessa.
Tutkimuksen aineistoa kerätään kokonaisen kalenterivuoden ajan, ja tuolloin aineistonkeruu oli vasta puolivälissä. Puolikkaan otoksen perusteella koirien määrä näytti lisääntyneen hyvin nopeasti – neljän vuoden aikana 630 000:sta 800 000:een.
Kulutustutkimuksen lopullisen aineiston valossa aivan näin suurta kasvu ei kuitenkaan ole. Sen perusteella Suomessa on 700 000 koiraa, eli kasvua neljän vuoden takaiseen tilanteeseen on 11 prosenttia.
Luvun tarkentuminen reilusti pienemmäksi johtuu siitä, että alkuvuonna otokseen oli osunut huomattavasti suurempi osuus koiratalouksia kuin loppuvuonna. Kulutustilaston lopullisissa luvuissa ajallinen vaihtelu huomioidaan painotuksessa, mutta tiedonkeruun ollessa vasta puolessavälissä näin ei voitu tehdä.
Lemmikkitalouksien iso määrä alkuvuoden tiedonkeruun otoksessa johti näin ollen selkeästi lopullisista tuloksista poikkeavaan koirien lukumäärään. Tämä voi tuntua mielenkiintoiselta tai jopa erikoiselta sattumalta. On kuitenkin täysin normaalia, että luku tarkentuu tiedonkeruun valmistuessa.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.
Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.
Miehet käyttävät rahaa ruokaan sekä kokonaisuudessaan että ulkona syömiseen ja eineksiin selvästi enemmän kuin naiset. Ravintola-aterioihin kului yksin asuvilla miehillä keskimäärin 28 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Naisilla vastaava summa oli 18 euroa.
Tuloluokka on yhteydessä sairauskuluvakuutuksen hankintaan. Alimmassa tuloluokassa vakuutus on 8 prosentilla kotitalouksista, ylimmässä 30 prosentilla. Rahallisesti vakuutus kannatti parhaiten ylimmässä tuloluokassa ja huonoiten lapsiperheille.
Vuonna 1966 elintarvikkeet, asuminen ja liikenne söivät kotitalouksien kulutusmenoista 73 prosenttia. Viidenkymmenen vuoden jälkeen niiden osuus oli yhä 68 prosenttia. Liikkumavara muihin kulutuskohteisiin on jäänyt pieneksi.
Asumisen kulutusmenot kasvoivat suurituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla lähes 53 prosenttia ja pienituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla 22 prosenttia vuosina 1995−2016. Asumismenojen tulkintaa ja kokonaiskuvaa mutkistavat eri tilastojen julkaisemisen eriytyminen ja käsite- ja määritelmäerot.
Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.
