Kotityön merkityksen huomaa nopeasti sellaisina päivinä, kun syystä tai toisesta a) päivällistä ei ole valmiina klo 17, b) aamulla vaatekaapista ei löydy puhtaita vaatteita tai c) vaipat ovat loppu.
Minulla on kaksi pientä lasta ja olen viettänyt muutaman vuoden kotona huolehtien heidän ja koko perheen tarpeista. Tehtäviä asioita on paljon ja valmista tulee nopeasti.
Syksyllä hiekkalaatikon reunallekin ylsivät uutiset ilmastonmuutoksesta. Ahdisti. Tässä minä räntäsateessa juon jäähtynyttä kahvia pahvimukista, harjoittelen mindfulnessia "älä tule paha kakku" -mantran avulla.
Perheemme tekee pieniä tekoja ympäristön hyväksi päivittäin kierrättämällä jätteet ja lastenvaatteet. Kuluneen vuoden aikana olemme kokkailleet aktiivisesti uusia kasvisruokia, ja osa niistä onkin osoittautunut hitiksi ja päätynyt arkiruokapankkiimme. On ollut mukava huomata, että punaisen lihan määrä ostoskorissamme on vähentynyt.
Ensimmäisen lapsen kohdalla kokeilin myös kestovaippoja, mutta toisen lapsen kohdalla en löytänyt resursseja edes kokeiluun. Vaikka vuodesta 2014 lähtien pääkaupunkiseudun vaippajäte on päätynyt Vantaan jätevoimalaan poltettavaksi, asiaa kaunistelematta kotitalouksien sekajätteestä noin 6 prosenttia on vaippoja ja siteitä.
Kotitaloudet tuottivat pääkaupunkiseudulla vaippajätettä 9,4 kg asukasta kohden vuonna 2018 (sis. vaipat ja siteet, lähde HSY Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018).
Näkökulman laajentaminen vain lisää huonoa oloa. Esimerkiksi kaivosjätteisiin verrattuna meidän perheemme kakkavaippojen määrä on hyvin pieni.
Palasin vuodenvaihteen jälkeen yliaktuaarin työhön Tilastokeskukseen: pyörittelemään lukuja ja laatimaan laskelmia, että päättäjillä olisi jotain kättä pidempää.
Esimerkiksi yhdistämällä ympäristötilinpidon ja kansantalouden tilinpidon lukuja saamme laskettua päästöintensiteetin, joka kertoo, millä toimialoilla päästöjen rajoittamisesta on suurin hyöty suhteessa arvonlisäykseen.
Kollegani Olli Savela ja Johanna Markkanen ovat käsitelleet aihetta mainioissa artikkeleissaan Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain ja Ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkailla toimialoittaisilla päästövähennyksillä.
Ajatusta jatkojalostamalla voidaan miettiä, mitä tapahtuisi, jos resursseja lisättäisiin ilmastonmuutosta hillitsevien innovaatioiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Tämä ei juurikaan kasvata toimialan päästöjä, mutta näkyy positiivisesti bruttokansantuotteessa. Puhumattakaan siitä, jos tämä tutkimus- ja kehittämistyö poikisi uusia vientituotteita Suomelle.
Yliaktuaarin työn merkitys ei näy välttämättä samana päivänä kuten kotiäidin työt. Oma tilasto saattaa päästä mukaan uutisvirtaan, Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen tai illan uutisiin. Mutta tilastojen vaikutuksia pohdittaessa on hyvä ajatella yli huomisen.
Kirjoittaja on yliaktuaari ympäristötilinpidon tiimissä talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.
Metsäkadon ja metsityksen nettopäästöt ylittivät metsänhoidosta tulevan hyvityksen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Maankäyttösektorin toimista aiheutui näin Suomelle lisätaakkaa päästövähennysvelvoitteen täyttämiseen, kirjoittavat päästöasiantuntijat.
Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.
Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Maailman johtajat tunnustivat luontokadon ihmisen olemassaoloa uhkaavaksi kriisiksi ja vaativat pikaisia toimia sen pysäyttämiseksi YK:n luontokokouksessa lokakuussa 2021. Yhteiskuntamme ja talousjärjestelmämme ovat täysin riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta ja ekosysteemien meille tuottamista palveluista.
Viljellyn maan pinta-ala EU-alueella on hieman pienentynyt 2000-luvulla, kun taas metsien pinta-ala on pysynyt ennallaan. Suhteellisesti eniten on kasvanut urbaani ympäristö.
Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore raportti. Asukasta kohden laskettuna keittiö- ja ruokalajätteen määrä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut 12 kilogrammalla vuosien 2015–2019 aikana.
Energiaverotuksen erilaiset veronpalautukset ja tuet johtavat eriäviin verotasoihin eri toimialojen ja erikokoisten yritysten kesken ja heikentävät väistämättä energiaverotuksen ohjausvaikutusta. Suomen tulisikin yhtenäistää ja kehittää energiaverotustaan päästöpohjaisempaan suuntaan.
