Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Minuuttipeliä – kotona ja töissä

29.5.2019
Twitterissä: @MetsaMaija
Kuva: Shutterstock

Teinin nenä kännykässä. Huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverinsa insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Valistukseni lukemisen ja ulkoilun tärkeydestä taikka kutsut ruokapöytään kaikuvat kuuroille korville. Pientä ymmärrystä digiarkeemme tuo tieto siitä, että vapaa-aikatutkimuksen mukaan koululaisten mediakäyttö painottuu videoiden ja musiikin seuraamiseen. 

Mobiililaitteiden käytön yleistyessä mediakäyttö on pirstaloitunut entisestään. Etenkin nuoret napsivat päivittäiset some- ja mediasisältönsä sieltä täältä vauhdilla. Yhden median tai sisällön ääreen ei juuri malteta pysähtyä, saati keskittyä pidemmäksi aikaa.

Sisällöntuottajan näkökulmasta kisa nuorten ajasta ja huomiosta on armoton: Videon katsoja päättää ensimmäisen 15 sekunnin kohdalla, aikooko hän katsoa videon vai ei. Törmäsin myös viittaukseen tutkimuksesta, jonka mukaan katsoja herpaantuisi jo kahdeksan sekunnin kohdalla.

Videotulva on loputon. Jo vuonna 2015 YouTubeen ladattiin joka minuutti 400 tuntia videoita.

Tekeillä oli tilastojen hyödyllisyydestä kertova video nuorille koululaisille. Olin videotarinankerronnan opeissani edennyt loppumetreille, tarinan ideoinnista käsikirjoittamiseen, kännykällä kuvaamiseen ja viimein editointiin.  

Tilastoilla harvemmin kisataan paikasta hittivideoiden joukossa. Mutta jos leikkiin ryhtyy, on kaiketi paras olla sukkela.

”Ei sitten minuuttia pidempää”, kuului kouluttajan ohje mielessäni editointivaiheessa. Samaa tuumasivat apulaisina toimivat kotijoukot.

Tässä se nyt sitten kompurointien jälkeen on – valmiina siihen armottomaan 15 sekunnin testiin.

 

Kirjoittaja työskentelee toimittajana Tieto&trendit-sivuston toimituksessa. Kokeellisen videon tekemiseen osallistuivat Okko ja Hertta. Osaamistaan tarjosivat Katriina, Riikka ja Aki Tilastokeskuksen tietopalvelusta ja viestinnästä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
17.11.2023
Kimmo Haapakangas

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Artikkeli
9.6.2023
Kimmo Haapakangas, Markus Kaakinen

Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.  

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons