Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Minuuttipeliä – kotona ja töissä

29.5.2019
Twitterissä: @MetsaMaija
Kuva: Shutterstock

Teinin nenä kännykässä. Huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverinsa insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Valistukseni lukemisen ja ulkoilun tärkeydestä taikka kutsut ruokapöytään kaikuvat kuuroille korville. Pientä ymmärrystä digiarkeemme tuo tieto siitä, että vapaa-aikatutkimuksen mukaan koululaisten mediakäyttö painottuu videoiden ja musiikin seuraamiseen. 

Mobiililaitteiden käytön yleistyessä mediakäyttö on pirstaloitunut entisestään. Etenkin nuoret napsivat päivittäiset some- ja mediasisältönsä sieltä täältä vauhdilla. Yhden median tai sisällön ääreen ei juuri malteta pysähtyä, saati keskittyä pidemmäksi aikaa.

Sisällöntuottajan näkökulmasta kisa nuorten ajasta ja huomiosta on armoton: Videon katsoja päättää ensimmäisen 15 sekunnin kohdalla, aikooko hän katsoa videon vai ei. Törmäsin myös viittaukseen tutkimuksesta, jonka mukaan katsoja herpaantuisi jo kahdeksan sekunnin kohdalla.

Videotulva on loputon. Jo vuonna 2015 YouTubeen ladattiin joka minuutti 400 tuntia videoita.

Tekeillä oli tilastojen hyödyllisyydestä kertova video nuorille koululaisille. Olin videotarinankerronnan opeissani edennyt loppumetreille, tarinan ideoinnista käsikirjoittamiseen, kännykällä kuvaamiseen ja viimein editointiin.  

Tilastoilla harvemmin kisataan paikasta hittivideoiden joukossa. Mutta jos leikkiin ryhtyy, on kaiketi paras olla sukkela.

”Ei sitten minuuttia pidempää”, kuului kouluttajan ohje mielessäni editointivaiheessa. Samaa tuumasivat apulaisina toimivat kotijoukot.

Tässä se nyt sitten kompurointien jälkeen on – valmiina siihen armottomaan 15 sekunnin testiin.

 

Kirjoittaja työskentelee toimittajana Tieto&trendit-sivuston toimituksessa. Kokeellisen videon tekemiseen osallistuivat Okko ja Hertta. Osaamistaan tarjosivat Katriina, Riikka ja Aki Tilastokeskuksen tietopalvelusta ja viestinnästä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
5.1.2022
Leena Aulaskari, Jaana Kesti

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. 

Artikkeli
17.12.2021
Ella Pitkänen, Kaisa Saarenmaa

Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.

tk-icons