Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Yksi paljon esillä ollut keino tavoitteen saavuttamiseksi on työttömyyseläkeputken poistaminen, toimi jolla tavoiteltaisiin 55–64-vuotiaiden työllisyyden nousua.
Kun puhutaan ikääntyneiden työllisyydestä, vertaillaan Suomea lähes aina Ruotsiin – ja syystä. Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa. Näin on ollut jo pitkään (kuvio 1).
Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste onkin noussut Suomessa hyvää tahtia 1990-luvun aallonpohjasta, on ero Ruotsiin yhä selvä, reilu kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2019 Ruotsissa 55–64-vuotiaista peräti 77,7 prosenttia kävi töissä, kun vastaava osuus Suomessa jäi 66,8 prosenttiin. Ruotsin työmarkkinat näyttävät toimivan ikääntyneiden osalta Suomea paremmin.
Suomen ja Ruotsin eroista puhuttaessa nostetaan usein esille, että ruotsalaiset tekevät suomalaisia useammin osa-aikatyötä, mikä selittäisi maiden välisiä eroja työllisyysasteissa. Olisiko niin, että Suomessa työtä tekee Ruotsiin verrattuna harvempi, mutta tuntimäärissä enemmän?
Osa-aikatyötä tosiaankin tehdään enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Ero on kuitenkin selvä oikeastaan vain naisten osalta.
Kuviossa 2 on esitetty 55–64-vuotiaiden osa-aikatyötä tekevien osuudet Suomessa ja Ruotsissa. Kuten nähdään, miehillä osa-aikatyö on jotakuinkin yhtä yleistä molemmissa maissa.
Naisten kohdalla on sen sijaan selvä ero. Siinä missä Suomessa vain vajaa viidennes ikääntyneistä työllisistä naisista työskentelee osa-aikaisesti, on vastaava osuus Ruotsissa noin kolmannes.
Osa-aikatyön yleisyys saadaan näkyviin työllisyysasteessa, kun käytetään full-time equivalent (FTE) -mittaria, jossa työllisyysaste on mukautettu vastaamaan kokoaikatyön työtunteja.
Näyttääkin siltä, että ero Suomen ja Ruotsin ikääntyneiden työllisyydessä tasoittuu, kun mittariksi otetaan FTE (kuvio 3). Tasoittumisesta huolimatta näinkin mitattuna ruotsalaiset ikääntyneet tekevät suomalaisia enemmän töitä.
Huomionarvoista on, että ero kaventuu nimenomaan naisilla. Miehillä ero pysyy noin 14 prosenttiyksikössä.
Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa onkin syytä kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Juuri miesten työllisyydessä riittää kuilua kurottavaksi umpeen naapurimaahan verrattuna.
Tulee myös muistaa, että osa-aikatyössä on kyse laajemmasta työaikakulttuuriin liittyvästä asiasta kuin vain ikääntyneiden työnteosta. Ikääntyneiden naisten osa-aikatyön yleisyys ei johdu siitä, että Ruotsissa naiset siirtyisivät osa-aikatyöhön työuransa loppuvaiheessa. Osa-aikatyö on naisille selvästi yleisempää Ruotsissa jo nuoremmissa ikäluokissa. Jos verrataan 25–49-vuotiaiden tilannetta, ovat työllisten naisten osa-aikatyöosuudet Suomessa 21,5 ja Ruotsissa 40,2 prosenttia.
Anna Pärnänen toimii kehittämispäällikkönä Tilasto- ja tietopalveluissa.
Koronapandemia on heijastunut kielteisesti monen alan työllisyyteen. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on toipunut koronasta hyvin, mutta tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen heikompi. Koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän.
Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?
Suomessa on vajaat 20 000 seniorityöllistä, Ruotsissa yli kolminkertainen määrä. Tyypillisimmin iäkäs työllinen on miesyrittäjä osa-aikaisessa työssä.
Nollatuntisopimukset eivät ole juurikaan yleistyneet vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kaikkein yleisimpiä nollatuntisopimukset ovat koronakriisistä kärsineillä majoitus- ja ravitsemisaloilla, ja erityisen paljon tällä sopimustyypillä työskentelee nuoria.
Ruotsinkielisyys ei ole tiukkarajainen määritelmä ja suomenruotsalaisten lasten määrä voidaan laskea useammalla tavalla. Lähes puolet ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista on käytännössä kaksikielisiä. Erityisen yleistä tämä on pääkaupunkiseudulla.
Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.
Kesätöiden loppumisen jälkeen työllisyys kääntyi laskuun. Onko jo syytä huoleen?
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
