Oletko sinäkin joskus tuskaillut lomakkeita täyttäessäsi? Ehkä manasit, miksi sopivaa vastausvaihtoehtoa ei löydy, mitä jokin sana tarkoittaa, tai mitä kysymyksellä oikein haetaan. Nettilomakkeilla ongelmia lisäävät tekniset vaikeudet.
Tilastokeskuksessa kyselylomakkeet ovat tärkeitä tiedon keräämisen välineitä. Lomakkeita tehdään paljon, ja niitä lähetetään vuosittain vastattaviksi sadoilletuhansille kansalaisille ja yrityksille. Lomakkeiden avulla selvitetään muun muassa kulutustottumuksia, työllisyystilannetta ja ajankäyttöä. Saatua tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja tutkimuksessa.
Tilastokeskuksessa panostetaan paljon lomakkeiden toimivuuteen ja ymmärrettävyyteen. Lomakkeiden suunnittelu on kuitenkin yllättävän hankalaa puuhaa. Kysymyksiä pohditaan pienellä joukolla, mutta silti pitäisi osata ottaa huomioon mahdollisimman laajasti eri elämäntilanteissa elävien ihmisten näkökulmia sekä vastaamisen kognitiivisia prosesseja.
Kysymysten laatimisessa voikin mennä helposti metsään. Tällöin lomakkeista saatu tieto on huonolaatuista, ja vastaaja kohtaa monenlaisia ongelmia. Alla on esitelty näistä ongelmista muutamia. Näistä neljä ensimmäistä perustuvat lomakevastaamisprosessin kognitiiviseen malliin (Sudman, Bradburn, Schwarz, 1996).
1. Ymmärtämisen ja tulkinnan ongelmat
Jotta kysymykseen voi vastata oikein, se pitää ensin ymmärtää. Kysymys voidaan kuitenkin tulkita eri tavalla kuin kysymyksen laatija on tarkoittanut. Ohjeistus voi olla epäselvä, kysymys voi sisältää vastaajalle vieraita termejä tai kysymys olla monitulkintainen.
Vastaaminen on hankalaa myös, jos kysymyksessä ei määritellä, miltä ajanjaksolta tietoa halutaan. Eri ihmisillä voi myös olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä tietyillä sanoilla, kuten ystävällä tai lemmikillä, tarkoitetaan.
2. Muistelun ja arvioinnin ongelmat
Vastaus kysymykseen on harvoin valmiina mielessä, vaan sitä pitää muistella ja arvioida. Muistelu voi olla hankalaa, jos kysymyksessä vaadittu muisteluväli on liian pitkä, esimerkiksi vuosi.
Mieleen palauttamista vaikeuttaa myös, jos aihe ei kiiinnosta vastaajaa tai kysytty toiminta on hyvin rutiininomaista. Joskus tarkan vastauksen antaminen on vaikeaa, jolloin saatetaan vain antaa joku vastaus sinne päin. Näin voi käydä esimerkiksi, jos pitää arvioida todella yksityiskohtaista tietoa taikka perheenjäsenten tekemisiä.
3. Vastauksen muotoilun ongelmat
Kun kysytty tieto on palautettu mieleen, tulee se vielä sovittaa tarjolla oleviin vastausvaihtoehtoihin. Tässä vaiheessa ongelmia voi kuitenkin syntyä, mikäli sopivaa vastausvaihtoehtoa ei löydykään. Voi myös olla, että monikin vaihtoehto tuntuisi pätevän omalla kohdalla, mutta kysymys vaatii valitsemaan vain yhden.
4. Varsinaisen vastaamisen ongelmat
Aina ei haluta vastata todenmukaisesti, vaan ennen vastaamista omaa vastausta saatetaan vielä muokata. Totuutta voidaan vääristellä hiukan, jotta näytettäisiin paremmalta ihmiseltä muiden silmissä tai oltaisiin johdonmukaisia aiempien vastausten kanssa.
5. Tekniset ongelmat
Kun lomakkeita ei täytetäkään enää modernissa maailmassa paperilla, voi tekniikan kanssa aiheutua vielä lisäongelmia. Ohjelmointivirhe voi estää desimaalilukujen syöttämisen tai katkos yhteyksissä pyyhkiä kaikki vastaukset yllättäen pois.
Nettilomakkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, että diginatiivien lisäksi vastata osaavat myös ne, joiden tietotekniset taidot ovat heikot tai joilla on esimerkiksi näköön liittyviä haasteita.
Sinulla on mahdollisuus olla mukana parantamassa Tilastokeskuksen lomakkeita. Koska kysymysten suunnittelussa on niin paljon huomioitavaa, Tilastokeskuksella on vuodesta 2018 ollut oma vastaajapaneeli nimeltä Signaali.
Verkossa toimiva paneeli kokoaa vapaaehtoisia lomaketestaajia, jotka voivat auttaa tarvittaessa. Signaalin jäsenenä pääset testaamaan ja kertomaan mielipiteesi Tilastokeskuksen lomakkeista, yksittäisistä kysymyksistä tai verkkopalveluiden toimivuudesta.
Miksi siis kannattaa liittyä jäseneksi?
1. Vastaaminen on hauskaa
Liittymällä Signaaliin pääset näkemään, kuinka lomakkeita kehitetään. Testattavat kysymykset ovat mielenkiintoisia ja aihepiirit omaa elämää koskettavia. Testaus tapahtuu pääosin verkossa, mutta joskus testauksia toteutetaan myös Tilastokeskuksen tiloissa Helsingin Kalasatamassa, jolloin testaaja saa palkkioksi lahjakortin tai muun lahjan.
2. Vastaaminen on helppoa
Kun liityt jäseneksi, saat sähköpostiisi muutaman kerran vuodessa linkkejä testikyselyihin. Kyselyt ovat lyhyitä ja nopeita vastata. Ketään ei myöskään pakoteta osallistumaan, vaikka olisikin paneelin jäsen.
3. Vastaaminen on hyödyllistä
Mielipiteilläsi ja näkemyksilläsi on väliä! Mitä enemmän saamme kommentteja erilaisilta ihmisiltä eri elämäntilanteista, ikäluokista, ammateista ja asuinpaikoista, sitä paremmin lomakkeita voidaan muotoilla kaikille sopiviksi ja helpoiksi vastata. Lomakkeiden suunnittelijat eivät nimittäin osaa ajatella jokaisen suomalaisen puolesta. Siksi tarvitaan paljon vapaaehtoisia kertomaan, kuinka kysymyksiä voisi parantaa.
Vaikutat vastaamiskokemukseen ja verkkopalveluiden laatuun. Saatat itsekin joskus saada kutsun vastata Tilastokeskuksen varsinaisiin kyselyihin, kuten työvoimatutkimukseen tai kuluttajien luottamus -kyselyyn. Näin niihin on miellyttävää vastata.
Parannat tilastojen laatua. Kun ihmiset ymmärtävät kysymykset samalla tavalla ja vastaaminen on helppoa, saadut tulokset ovat tarkkoja. Jos taas kysymykset hämmentävät, vastaukset eivät välttämättä kuvasta todellista tilannetta. Laadukkaat tilastot hyödyttävät myös sinua, sillä tilastojen pohjalta tuotettua tietoa hyödynnetään esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Mitä enemmän vapaaehtoisia testaajia saadaan mukaan paneeliin, sitä paremmin Tilastokeskus voi toteuttaa erilaisia lomaketestauksia ja saada luotettavampia tuloksia.
Signaaliin liittyminen on helppoa, ja jäseneksi pääsee kuka tahansa täysi-ikäinen. Ilmoittaudu paneeliin tällä lomakkeella. Voit perua jäsenyyden koska tahansa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen signaali@stat.fi. Signaalin verkkosivuille pääset tästä.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen lomaketiimin korkeakouluharjoittelija, joka opiskelee kognitiotiedettä Helsingin yliopistossa.
Lähde:
Sudman, Seymour & Bradburn, Norman M. & Schwarz, Norbert. (1996). Thinking About Answers: The Application of Cognitive Processes to Survey Methodology. San Francisco. Jossey-Bass.
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
