Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yli puolet vähentänyt jo kulutustaan ja aikoo vähentää jatkossakin

24.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Koronakriisillä on odotetusti ollut selvä vaikutus kansalaisten kulutukseen, kertovat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset. Ne kertovat samaa tarinaa kulutuksen laskusta kuin korttiostojen perusteella tehdyt arviot.

Noin 60 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti vähentäneensä omaa kulutustaan pandemian takia. Kaiken kaikkiaan 13 prosenttia oli vähentänyt kulutustaan paljon ja 46 prosenttia hieman.

Noin neljä kymmenestä (37 %) arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa, ja viidellä prosentilla kriisi oli jopa lisännyt kulutusta.

Suurin piirtein samassa määrin vastaajat arvelevat vähentävänsä kulutustaan koronapandemian takia lähikuukausina joko paljon (13 %) tai hieman (44 %).

Noin neljä kymmenestä aikoo lähikuukausina pitää kulutuksen ennallaan ja nelisen prosenttia aikoo lähikuukausina jopa lisätä kulutustaan.

Samankaltaisia tuloksia saadaan myös sen osalta, kuinka moni kokee pandemian heikentäneen omaa taloudellista tilannettaan. Reilu kymmenesosa (12 %) vastaajista arveli kriisin heikentävän heidän taloudellista tilannettaan huomattavasti ja 40 prosenttia jossain määrin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Peräti 46 prosenttia kuitenkin arvioi, ettei kriisillä ole vaikutusta heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Muutamalla prosentilla (3 %) tilanne oli jopa parantunut.

Siinä missä reilu puolet arvioi pandemian heikentävän omaa taloudellista tilannetta lähikuukausina, miltei kaikki (99 %) uskoivat Suomen yleisen taloudellisen tilanteen heikkenevän lähikuukausina. Valtaosa eli 74 prosenttia uskoi taloudellisen tilanteen heikkenevän huomattavasti ja neljännes jossain määrin.

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen herättävät paitsi huolta myös lukuisia kysymyksiä. Näihin tietotarpeisiin vastatakseen Tilastokeskus tuottaa jatkossakin vakiintuneita suhdannemittareita, kuten kokonaistuotannon kehityksestä kertovia bkt-lukuja ja työllisyysastetietoja.  

Rajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet taloustilanteeseen poikkeuksellisen äkillisesti, ja akuutista tilanteesta kertovalle tiedolle on nyt erityisen kova kysyntä. Siksi päätimme tuottaa myös hieman nopeammalla rytmillä suuntaa-antavia tietoja ja lisäsimme kuluttajien luottamus -tutkimukseen huhtikuun aikana pandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Lisäkysymyksillä pyrimme saamaan ensinnäkin tietoa siitä, miten korona oli vaikuttanut vastaajien taloustilanteeseen, ja toisaalta kartoittamaan arvioita tulevaisuuden näkymistä. Aiemmin olemme raportoineet tietoja yrittäjiin liittyen.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Blogi
21.12.2021
Ossi Nurmi, Pasi Piela

Joulunpyhinä mummolat ja matkailukohteet vetävät väkeä. Esimerkiksi tamperelaisista viidennes lähti viime vuonna joulun­­viettoon muualle, kertoo mobiili­data.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

tk-icons