Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kaikuja 80-luvulta – nouseeko ruuan hinta?

23.11.2021
Kuva: Kari Likonen

Viime aikoina on julkisuudessa ennustettu, että ruuan hinta on nousussa ja nousisi ensi vuonna nopeammin kuin kuluttajahinnat keskimäärin.

Syinä hinnan nousuun olisivat huono sato, viljan tuottaja­hintojen ja maatalouden tuotanto­kustannusten nousu sekä teollisuuden ja kaupan kohoavat palkka­kustannukset. Ajatuksena on, että kohoavat kustannukset saadaan siirrettyä kuluttaja­hintoihin.

Tänä vuonna ruuan hinta nousee Suomessa noin 0,4 prosenttia, selvästi vähemmän kuin kuluttajahintojen yleinen 2,2 prosentin nousu. Ruoka on kallistunut vuosina 2015–2021 hitaammin kuin kuluttaja­hinnat keskimäärin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Ruuan ja kuluttajahintojen yleinen kehitys 2015–2021*

Kuvio Ruuan ja kuluttajahintojen yleisestä kehityksestä 2015–2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde, Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi 2015=100 ja kirjoittajan ennakointi vuodesta 2021* perustuu tammi-lokakuun 2021 ja edellisvuosien loppuvuoden hinta­kehitykseen.

Vuodesta 2015 ovat eniten nousseet kala- ja öljytuotteiden sekä alkoholittomien juomien hinnat. Niiden hinnannousun takana on ollut kysynnän ja tarjonnan häiriötilanne maailman­markkinoilla.

Kalatuotteiden hinnat nousivat varsinkin vuonna 2017, kun kasvatuslohen tarjonta heikkeni Chilen kalanjalostus­laitosten ongelmien takia. Rasvojen hintojen nousun takana oli voin voimakas kysyntä maailman­markkinoilla vuosina 2018 ja 2019. Juomien hintojen nousu taas on johtunut pääosin kahvin maailmanmarkkina­hintojen noususta parina viime vuonna.

Maitotaloustuotteiden tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla viimeiset kuusi vuotta. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttaja­hinnat ovat nousseet samaan aikaan kolmisen prosenttia, kun kuluttaja­hinnat keskimäärin ovat nousseet vajaat kuusi prosenttia.

Tilanne on tänä syksynä samantapainen kuin syksyllä 2018. Tuolloin viljasato oli huono, mutta hinnat korkealla. Palkkojen vuosinousu oli vuonna 2019 noin kaksi prosenttia. Polttoöljyn hinta oli 20:n ja sähkön 10 prosentin nousussa syksyllä 2018. Kirjoitin Tieto&trendit-blogin siitä, miten maatalouden tuottajahintojen ja muiden kustannusten muutos vaikutti ruuan kuluttajahintoihin vuositasolla 2019.

Vehnän tuottajahinta on noussut tänä syksynä hieman nopeammin kuin vuonna 2018. Pellervon talous­tutkimuksen ennusteen mukaan ensi vuonna viljasato on suurempi ja tuottajahinnat laskevat. Näin tapahtui myös vuonna 2019, jolloin palattiin vuoden 2017 hintatasoon, jopa sen alle.

Vuoden 2018 viljatuotteiden kuluttajahinnat nousivat vasta vuoden 2019 alkupuolella. Jauhojen kuluttaja­hinnat nousivat seuraavaan kesään mennessä noin 10 prosenttia ja leipien vajaat kolme prosenttia. Tämän verran jauhojen ja leivän hinta noussevat vuoden 2022 kesään mennessä.

Viljatuotteiden kuluttajahinnat nousevat PTT:n arvion mukaan keskimäärin noin kaksi prosenttia vuonna 2022.

Tämän vuoden viljasadon määrä oli pienin vuosiin, mutta vastapainoksi tuottajahinnat ovat nousseet ennätyskorkealle. Tämän vuoden viljasadon kokonaisarvo tulee olemaan toiseksi suurin viimeisen 12 vuoden aikana. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Viljasadon arvon kehitys 2010–2021*
Kuvio Viljasadon arvon kehityksestä 2010–2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Sadon määrä, LUKE:n viimeisin arvio ja viljan tuottajahinnat, Hankkijan ostohinnat 9.11.2021.

Sian- ja naudanlihan tuottajahinnat ovat tänä vuonna olleet laskussa. Ylitarjonta ja heikko kysyntä pitävät tuottajahinnat tämän vuoden tasolla myös ensi vuonna huolimatta kustannusten noususta.

Vastaavassa tilanteessa vuonna 2019 lihan kuluttajahinnat nousivat yli neljä prosenttia vuodessa. PTT:n ennusteen mukaan lihan kuluttajahinnat nousevat ensi vuonna kaksi prosenttia.

Maidon tuottajahintaan ei viljasato juuri vaikuta. Hinta riippuu lähinnä maailmanmarkkina­tilanteesta sekä kotimaisesta kysyntä- ja tarjonta­tilanteesta sekä juustojen osalta tuontikilpailusta. Tuottajahinnan odotetaan olevan ensi vuonna samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. PTT:n ennusteessa maidon kuluttajahinta nousee ensi vuonna 1,8 prosenttia eli saman verran kuin vuonna 2019.

Vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden osuus kuluttaja­hintaindeksin ravinnon painossa on puolet, eli ruuan hinnan­muutokseen vaikuttavat paljon myös muut tekijät. Iso vaikutus on esimerkiksi vihannesten, hedelmien, kalatuotteiden ja kahvin maailman­markkinahintojen kehityksellä.

Maatalouden tuotantokustannuksista energian, lannoitteiden, rehujen ja rakentamisen hinnat ovat olleet tänä vuonna nopeassa nousussa. Energian hinta on noussut viime syksystä lähes 40 prosenttia, lannoitteiden 100, rehujen 25 ja rakentamisen yli 20 prosenttia. Hintapaineita on, mutta kustannusten nousun siirtyminen tuottajahintoihin ja sitä kautta kuluttaja­hintoihin ei ole itsestään selvää. Arvio kustannusten vuosinoususta perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen 15.11.2021.

Jos paperiteollisuuden palkankorotus­avaus lokakuun alussa muodostuu yleiseksi korotuslinjaksi, nousevat palkat ensi vuonna lähes yhtä paljon kuin tänä vuonna. Palkoista ei tule ruualle ylimääräistä hintapainetta teollisuudessa eikä kaupassa.

Ajatus tuotantokustannusten siirtymisestä automaattisesti kuluttaja­hintoihin on kuin kaiku 1980-luvulta, jolloin maatalouden tuottajahinnat oli sidottu tuotanto­kustannusten nousuun ja yleiseen palkkakehitykseen.

Tänä päivänä ratkaisevassa asemassa ovat maailman­markkinahinnat sekä kaupan ja teollisuuden kilpailu­tilanne. Kauppa neuvottelee perinteisten kotimaisten maatalous­tuotteiden, vilja-, liha- ja maitotuotteiden hinnoista, teollisuuden kanssa kolme kertaa vuodessa, tammi-, touko- ja syyskuussa. Tämän vuoden lopulla näissä tuoteryhmissä on tuskin odotettavissa hinnanmuutoksia.

Kaupan kilpailuasemaa vahvistaa vielä tuontimahdollisuus. Keski-Euroopan sadosta tai tuottajahinnoista ei ole tänä vuonna apuja suomalaisille tuottajille; sato on ollut hyvä ja tarjonta runsasta.

Ennusteiden mukaan lihan ja maidon tuottajahinnat ovat EU-maissa ensi vuonna pienoisessa laskussa (PTT). Viime vuosina Kiina on ollut maitojauheen ja lihatuotteiden suuri ostaja, nyt kysyntä on Kiinassa laskussa. Viljan tuottajahintojen odotetaan laskevan ensi vuonna tämän satovuoden hinnoista.

Kaiken kaikkiaan tuottajahintojen nousuista ei tule ensi vuonna hintapaineita ruuan kuluttajahintoihin. Ennusteen mukaan kuluttajahinnat nousevat ensi vuonna keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Hintaperintö tulee olemaan joulukuussa noin 1,6 prosenttia, mikä on hintaennusteen pohjana.

Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin. Onko tämä hyvä asia Suomen huoltovarmuuden kannalta pitkällä aikavälillä, on pohtimisen arvoinen kysymys.

Paluuta 1980-luvun kustannus–hinta-automaatioon ei kuitenkaan ole, ja sitä on turha haikailla.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
23.10.2020
Kristiina Nieminen

Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.

Blogi
30.3.2020
Ilkka Lehtinen

Tehdyt työehto­sopimukset, hyödyke­verojen korotukset, raakaöljyn hinta… monet tekijät ovat tiedossa, mutta koronakriisin vaikutukset arvaamattomia. Inflaatioasiantuntija hahmottelee kaksi skenaariota tulevalle hintatason kehitykselle.

Artikkeli
18.7.2019
Ilkka Lehtinen

Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.  

tk-icons