Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Korona-aika haastaa hintakeruun – miten puuttuvia hintoja paikataan kuluttajahintaindeksissä?

22.2.2021
Twitterissä: @nieminekri
Kuva: Kari Likonen

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuluttajahintaindeksin tuotteiden ja palveluiden kuluttajahinnat perinteisesti käyntikeruuna eri puolilla Suomea. Tällöin haastattelija siis poimii hyödykkeen hinnan otokseen valitun myymälän valikoimasta paikan päällä.

Covid-19-taudin leviämisen ehkäisemiseksi asetetut rajoitukset ovat kuitenkin estäneet haastattelijoiden käyntikeruun ja käyttöön on jouduttu ottamaan muita tiedonkeruutapoja. Niitä ovat esimerkiksi hintojen haku yritysten internet-sivuilta tai transaktiodata yritysten tietojärjestelmistä.

Näillä aineistoilla voidaan osittain korvata perinteistä otospohjaista tiedonkeruuta ja samalla nostaa kuluttajahintojen seurannan kattavuutta ja laadukkuutta.

Uusista tiedonkeruutavoista huolimatta tietoja jää korona-aikana puuttumaan normaalia enemmän. Tämä haittaa inflaation laskemista, koska indeksilaskennassa hyödykkeiden vuosittainen painorakenne on kiinteä ja kaikille sen hyödykeryhmille pitää pystyä arvioimaan kuukausittainen hintojen muutos.

Miten puuttuvia hintatietoja sitten käsitellään tilastossa?

Yleisesti ottaen menetelmän valinta riippuu hyödykkeestä. Sen lisäksi korona-aika tuo lisää haasteita, koska syitä hintojen puuttumiseen on nyt aiempaa enemmän.

Puuttuuko hyödykkeen hinta pysyvästi vai väliaikaisesti? Onko kyseessä kausituote? Onko hintavaihtelu vakaata vai jatkuvasti muuttuvaa? Oliko liike kiinni eikä hintaa pystytty keräämään? Sopivin menetelmä valitaan tilanteen mukaan.

Vaihtoehtoiset imputointimenetelmät, eli tavat korvata puuttuvat hintahavainnot jollain korvaavalla arvolla, ovat:

1) imputointi saman hyödykeryhmän muiden hyödykkeiden kuukausimuutoksella

2) imputointi hyödykkeen edellisvuoden vastaavan kuukauden kuukausimuutoksella

3) hinnan pitäminen samana kuin edellisenä kuukautena

4) imputointi sopivaksi havaitun indeksin kuukausimuutoksella.

Oheinen kaavio havainnollistaa imputointimenetelmän valintaa korona-aikana (kuvaus puuttuvien hintatietojen käsittelyprosessista kuluttajahintaindeksin laadinnassa).

Jos hyödyke kuuluu otokseen ja sille halutaan kerätä hinta kyseisenä kuukautena, ensimmäinen ratkaiseva kysymys imputointimenetelmän valitsemisessa on, onko tuotetta sillä hetkellä tarjolla kuluttajille.

Lähtökohtaisestihan kaikki kuluttajahintaindeksin painorakenteeseen valitut hyödykkeet ovat tarjolla kuluttajille, mutta nyt korona-aikana esimerkiksi lentomatkojen, valmismatkojen ja ravintolaruuan hintojen keräämisessä on ollut haasteita. Hyödykettä on rajoitetusti saatavilla tai tarjontaa ei ole ollenkaan, joten hintoja ei pystytä enää keräämään normaaliin tapaan. Tällöin käynnistyy puuttuvan hintatiedon imputointiprosessi.

Kun esimerkiksi valmismatkoja ei ole ollut tarjolla riittävästi ja hinnatkin ovat vaihdelleet kausittain, on puuttuvat hintatiedot imputoitu viime vuoden vastaavan kuukauden kuukausimuutoksella.

Tai kun onnittelukortille ei saada hintaa kerättyä, on käytetty edellisen kuukauden hintaa, koska näiden tuotteiden hinnat muuttuvat hitaasti. Ravintolaruoassa hintahavaintoja saatiin riittävästi, jotta pystyttiin laskemaan Ravintolaruoka-hyödykkeen indeksi. Tällä indeksillä sitten imputoitiin puuttuvia yksittäisiä pääruoan tyyppejä, kuten linturuokaa.

Imputoinnin määrä vaikuttaa tulosten tarkkuuteen, koska hintakehityksen arvio perustuu osittain imputoituihin tietoihin. Tätä imputoinnin määrää mitataan imputointiasteella.

Koska kyseessä on poikkeustilanne, jossa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan normaalia enemmän, on EU-maiden kanssa sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille. Lisäksi on sovittu, että maaliskuusta 2020 lähtien kaikki maat raportoivat avoimesti kuukausittaiset imputointiasteet.

Näillä toimilla kuluttajahintaindeksin käyttäjille pyritään luomaan nykytilanteesta niin tarkka kuva kuin poikkeusoloissa mahdollista.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.

Lisätietoa:

EU-maiden imputointiasteet löytyvät Eurostatin verkkosivuilta (Valitse alakohta COVID-19 and HICP >> Information on imputations made related to Covid-19)

EU:n imputointiohjeet 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
26.1.2022
Ilkka Lehtinen

Inflaatiosta on tullut talous­politiikan suosikki­aihe. Mitä inflaatiolla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se mittaa, kysyy Ilkka Lehtinen. Inflaatio on juuri nyt tärkeässä roolissa lähiajan korkojen ja pörssi­kurssien kehityksen kannalta.

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

Blogi
23.11.2021
Ilkka Lehtinen

Kohoavat kustannukset eivät enää automaattisesti siirry kuluttaja­hintoihin takavuosien tapaan, kirjoittaa hinta-asiantuntija, joka näkee tämän hetken tilanteessa yhtäläisyyttä kolmen vuoden takaiseen huonoon satoon. Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin.

Blogi
18.10.2021
Hanna Sutela

Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Artikkeli
5.10.2021
Meri Raijas

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

tk-icons