Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Olemme laskeneet teleoperaattoridataan perustuvan “juhannuskertoimen”, joka kuvaa juhannuspäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön.
Operaattoritiedot eli mobiilipaikannusdata yleistetään aluetasolle, ja tiedot suojataan automaattisesti ennen luovutusta Tilastokeskukselle, joten datan perusteella ei voi seurata yksittäisen henkilön liikkeitä.
Olemme seuranneet mobiilidatan avulla kausittaista väestön vaihtelua ja kotimaan matkailua vuoden 2020 alusta lähtien. Koska perusväestön määrittelyyn alueittain ei ole sopivaa yhtenäistä tapaa, päädyimme tässä vertailussa valitsemaan Uudenmaan sulun aikaisen keskiviikon 1.4.2020 luvut edustamaan tavanomaista tilannetta.
Vertailemme siis viime vuoden juhannuslauantain väestöä aprillipäivän tietoihin. Keskiväestönä on käytetty 1.1.2020 alkaen mitatun datan mediaanilukua.
Korkeimmat juhannuskertoimet ovat Luhangalla, Kustavilla, Puumalalla ja Kuhmoisilla. Näissä kunnissa väestö yli nelinkertaistui juhannuksena vertailuajankohtaan nähden ja myös laskennalliseen keskiväestöön nähden. Näissä kunnissa onkin enemmän kesämökkejä kuin vakituisia asukkaita.
Data tukee havaintoja kaupunkien tyhjistä kaduista juhannuspyhinä. Suurimmissa kaupungeissamme väestökato on 30 prosenttia, ja Kauniaisissa väki jopa puolittuu. Näissäkin aprillipäivän vertailuväestö on hyvin lähellä päivittäistä keskiväestöä.
Juhannuskerroin ei ole Tilastokeskuksen virallinen tilasto, vaan kaikki mainitut luvut ja käsitteet ovat puhtaasti kokeellisia. Tilastokeskuksella ei ole kuntakohtaisia vertailutietoja väestön päivittäisestä vaihtelusta, mutta tarkastelemme kokeellisten tilastojen mahdollisuutta kuvata väestömme vaihtelua muutoinkin kuin juhannuksena.
Kuvan 1 kartan avulla voi tutustua eri kuntien juhannuskertoimiin. (Kartta ei ole täysin saavutettava.)
Olemme määritelleet mökkikunnan käsitteen siten, että mökkejä tulee olla vähintään yksi jokaista neljää vakituista asukasta kohden. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa 115, ja niissä asuu miltei kymmenesosa väestöstä (9,49 %).
Kuvassa 2 on tarkasteltu vähintään yhden yön kestäviä matkoja edellä mainittuihin 115 mökkikuntaan vuoden 2020 alusta alkaen. Kuviossa on erotettu meno- ja paluumatkat. Indeksiluvun 100 saa tässä vertailussa matkojen määrä vertailujakson alussa eli 1.1.2020.
Uudenmaan sulun aiheuttama mökkimatkojen väheneminen näkyy kuviossa selvästi, samoin viikonloppujen meno- ja paluuliikenne erottuvat piikkeinä kuviossa.
Parhaiten kuviossa erottuvat kuitenkin matkat juhannusaatoksi mökkikunnalle. Vuoden alkuun verrattuna määrä yli kuusinkertaistuu, indeksiluvun ollessa 634. Kesä-elokuussa tehdään muutenkin luonnollisesti enemmän mökkimatkoja.
Hyvää valon ja keskikesän juhlaa – niin kesämökkien laiturinnokkaan suuntaaville kuin autioituvien kaupunkien hiljaisuudesta nauttiville!
Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Juhannuksena hän on mökillä Pirkanmaalla. Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä, ja viettää mökkijuhannusta Pohjois-Karjalassa.
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita niiden hintatilastoinnille. Hintatietoa on käytetty erilaisisa sopimuksissa, jotka on syytä tarkistaa nyt, kun tuotekohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisu voi pian loppua.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Tilastoista piirtyy kuva mökinomistajista hyvin toimeentulevina ja keskimääräistä iäkkäämpinä henkilöinä, joiden mökillä viettämä aika ei välttämättä mene palkkatöiden parissa.
Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.
Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.
