Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Joka viides poika lukee heikosti – ero tyttöihin Suomessa OECD-maiden suurin

16.5.2022
Twitterissä: @johanna_lahtela
Kuva: Johanna Lahtela

Tänään 16.5. vietetään poikien päivää. Miten suomalaisilla pojilla menee? Viimeisimmän PISA-tutkimuksen perusteella ihan mukavasti, mutta heikosti lukevien määrän kasvu antaa aihetta huoleen.

Kolmen vuoden välein toteutettava PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimus­ohjelma. PISAn avulla saadaan kansainvälistä vertailutietoa niin koulutuksen tilasta kuin myös koulun ulkopuolisista oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.

Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa keskityttiin erityisesti lukutaitoon. Lukutaidon ohella testattavia aineita ovat matematiikka ja luonnontiede. Lisäksi vuosittain on vaihtuva aihe.

Suurin osa pojista lukee hyvin

Suomalaisnuorten lukutaito on PISA-tutkimuksen mukaan maailman huipputasoa, vaikka sijoitus vertailussa on laskenut aivan kärkipaikalta. Syy laskevaan sijoitukseen on nopeasti lisääntynyt heikkojen lukijoiden määrä.

Lukutaidon tarkastelu on erityisen tärkeää. Se on avaintaito, jonka pohjalle muu oppiminen rakentuu. Heikoimman tason lukijoilla opiskelu ja työelämässä pärjääminen on haastavaa. Vaikeudet pärjätä yhteiskunnassa lisäävät syrjäytymis­riskiä.

Suomalaisista pojista 20 prosenttia oli heikoimman tason lukijoita, tytöillä osuus oli 7 prosenttia. Heikosti lukevien poikien määrä on kasvanut 7 prosentti­yksikköä vuodesta 2009. Vastaavasti etevimpien lukijoiden ryhmässä tyttöjä (20 %) oli enemmän kuin poikia (9 %).

Poikien lukutaidon taso ei ole huolena vain Suomessa, se on kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa tyttöjen tasoa heikompi. Suomessa poikien ja tyttöjen välinen ero on kuitenkin OECD-maiden suurin.

Kiinnostus ja kotoa saatu tuki auttavat

Miksi poikia sitten on tyttöjä enemmän heikoimmin lukevien ryhmässä?

Lukemista, kuten muitakin taitoja pitää harjoitella. Oppilaiden lukuinnostuksella on yhteys lukutaitoon. Suomalaispojista 63 prosenttia kertoi lukevansa vain, jos on pakko. Tytöillä vastaava luku on 39 prosenttia.

Oppimiseen tarvitaan tukea myös koulumaailman ulkopuolelta. Aiemmin on havaittu, että kotoa saadun tuen puute vaikuttaa erityisesti poikien oppimiseen. Sosiaalisten suhteiden ongelmat vaikuttivat poikien oppimiseen tyttöjä enemmän. Kotoa saatu tuki saattaisikin olla tärkeä auttava tekijä varsinkin heikoimmin pärjääville pojille.

Suomalaiset nuoret, pojat mukaan lukien, ovat edelleen lukutaidossa maailman huipputasoa. Kuitenkin jo viidesosalla pojista lukutaito on huolestuttavan heikko. Yksin kouluissa ei voida ratkaista poikien vähäistä lukutaitoa ja -innostusta, vaan tukea tarvitaan myös kotoa.

Pojat tyytyväisiä elämäänsä

Hyviäkin uutisia on. PISA-tutkimuksessa kysytään myös hyvinvointiin ja muuhun elämään liittyvistä asioista. Pojat olivat kaikkien maiden tulokset huomioiden tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä, näin myös Suomessa. Suomalaisista pojista 84 prosenttia kertoi olevansa elämäänsä tyytyväisiä.

Kevään 2022 PISA-tuloksia joudumme odottamaan loppuvuoteen 2023. On mielenkiintoista nähdä, miten pandemia-aika etäkouluineen on vaikuttanut niin oppimis­tuloksiin kuin tyytyväisyyteen elämässä.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Yhteiskunta­tilastoissa yliaktuaarina Lapsi­strategian toimenpiteen 24 parissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten elatusmaksujärjestelyt ovat 2010-luvulla harvinaistuneet selvästi aiemmasta. Yhä useammassa eroperheessä lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa kodeissa ja lasten kulutusmenot jakautuvat tasaisesti ns. lähi- ja etävanhemman kesken. Kotitalouspohjainen tilastointi ei kuitenkaan tavoita tätä ilmiötä kunnolla. Asumisjärjestelyjen parempi huomioiminen tarkentaa kuvaa perheiden tulotasosta. 

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.

Artikkeli
22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
24.3.2022
Tuomas Parikka

Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.

tk-icons