Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sinivärisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.
On aika päivittää joulukerroin, joka kuvaa väestön muutosta joulupäivänä suhteessa tavallisena päivänä kussakin kunnassa olevaan väestöön. Laskenta perustuu mobiilipaikannusdatalle.
Tavanomaista tilannetta edustavat väestöluvut ovat keskiviikolta 1.4.2020. Joulukerroin-kartalla verrataan siis viime vuoden joulupäivää edellisen vuoden aprillipäivään. Tämä sopii myös Lapin matkailun vertailuun, sillä tyypillinen alkukevään matkailusesonki päättyi vuonna 2020 pandemian vuoksi ennenaikaisesti Uudenmaan sulkeutuessa.
Vaikka Lappi on edelleen joulumaa, on osassa sen kuntia selkeitä pudotuksia joulukertoimessa. Pelkosenniemen ja Kolarin hyvin korkeat viimevuotiset kertoimet 2,38 ja 2,22 ovat pudonneet 12 prosentilla lukemiin 2,09 ja 1,95. Muoniossa lasku on 10 prosenttia, Sallassa 9 ja Kittilässä 8 prosenttia.
Suurimmat korotukset kertoimeen ovat eteläisemmissä pikkukunnissa: Kaskinen (14 %), Pukkila (12 %), Ikaalinen (12 %), Lestijärvi (10 %) ja Pomarkku (9 %). Näiden jälkeen tulee Lapista Keminmaa 8 prosentin nousulla.
Yleisemmin kerroin on pysytellyt viimevuotisissa lukemissa pienin muutoksin.
Vantaan uusi joulukerroin on kuusi prosenttia korkeampi ollen nyt 1,02. Helsinki-Vantaan lentokenttä onkin huomattavasti vilkastunut sitten vuoden 2020.
Toisaalta Espoossakin on kerroin noussut neljä prosenttia ollen edelleen alle yhden, 0,96. Väki siis vähenee joulupäiväksi, mutta ei niin rajusti kuin Helsingissä, jonka kerroin on muuttumaton 0,86.
Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella, jonka joulukerroin on 0,78. Muut vähintään 10 prosenttia tavanomaista päiväväestöään menettävät kunnat ovat Kajaani, Turku, Jyväskylä, Pirkkala, Vaasa, Kuopio, Oulu, Lahti ja Joensuu.
Kuvaan 2 on laskettu kahden viime vuoden ja kuluvan vuoden päiväväestön indeksoidut aikasarjat hiihtokeskuskunnille Inari, Kittilä, Kolari, Kuusamo ja Muonio. Tammikuun 1. päivä 2020 saa indeksiarvon 100.
Esimerkiksi 1.1.2021 saa indeksiarvon 116 ja 1.1.2022 selvästi alemman arvon 105. Tämän vuoden ensimmäisenä päivänä näissä talvilomailukunnissa oli siis viisi prosenttia enemmän väkeä kuin uudenvuoden päivänä ennen pandemiaa. Viime vuonna ero oli 16 prosenttia.
Ensimmäisen koronavuoden aikasarja näyttää selvästi Lapin lomakauden ennenaikaisen päättymisen koronarajoitusten astuessa voimaan. Sen jälkeen tapahtui selvä virkistyminen ja sarjat aika lailla seurailevat toisiaan.
On huomionarvoista, että Lapin jouluryntäys oli viime vuonna hieman rauhallisempi kuin ensimmäisenä koronajouluna 2020. Molempina jouluina kovasti varoiteltiin koronariskistä ja Lapin sairaaloiden kantokyvystä. Ens ivuoden joulukerroin kertoo, miten kävi tänä jouluna.
Joulu pistää vipinää muuallekin, sillä kunnittaisen joulukertoimen mediaaniin osuu Joroinen 1,14:llä.
Toisaalta lähes kaikkien suurempien kaupunkien joulukerroin on alle 0,90.
Jouluksi mennään siis edelleen mummolaan tai minne ikinä joulumieli viekään.
Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Hän siirtyy joulupäivänä Pirkanmaalle mökkeilemään. Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää joulunsa ulkomailla.
Juhannuskerroin estimoi juhannuspäivän väestönlisäystä verrattuna normaaliin päiväsajan väestöön. Kerroin ei ole viime vuosista juuri muuttunut, mutta mökkikuntiin matkustaminen on koronavuodesta vähentynyt. Tarkista kartalta oman kohteesi juhannuskerroin!
Koronan myötä ulkomaan matkailu väheni minimiin. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion. Pandemiavuosina suomalaisten matkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta mitä päästöille käy tulevaisuudessa?
Onko matkailu Suomessa ollut vain korvike ulkomaanmatkoille, vai onko suhteemme kotimaanmatkailuun syventynyt pysyvästi?
Joulunpyhinä mummolat ja matkailukohteet vetävät väkeä. Esimerkiksi tamperelaisista viidennes lähti viime vuonna joulunviettoon muualle, kertoo mobiilidata.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.
