Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Luotettava tieto on tärkeämpää kuin koskaan

3.10.2022
Twitterissä: @MarkusSovala
Kuva: Jani Laukkanen

Ennen tämän vuoden helmikuun loppua koin hankalaksi puhua kovin ääni väristen tilastoalan perusperiaatteista kuten luotettavuudesta ja puolueettomuudesta. Pitkään Tilastokeskuksen lähituntumassa olleelle – muun muassa tulosohjaajana ja tietojen suurkäyttäjän päällikkönä asia on ollut itsestäänselvyys.

Nykytehtävässäni leuka varmasti loksahtaisi hämmästyksestä auki, jos joku edes yrittäisi painostaa meitä. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut meidän kaikkien ajatteluun paljon tai valtavasti  ihmisestä riippuen. Vaikka olenkin ehkä vähän osannut etukäteen ounastella nykytapahtumia, ovat ne kuitenkin järisyttävä muistutus siitä, että kokonainen valtio ja sen poliittinen rakenne voivat perustua valheelle ja vääryydelle. 

Helmikuun jälkeen olen ryhtynyt ajattelemaan, että kontrastina epärehellisyydelle ja rakenteelliselle huijaukselle rehellinen ja puolueeton tilastotuotanto  yksi avoimen demokratian perustoista  ansaitsee muutaman ylisanankin. Totuus ja rehellisyys eivät ole itsestään selviä asioita vaan vaativat aktiivista puolustamista.

Säännellyt ja läpinäkyvästi tuotetut tilastot ovat demokraattisen, laillisen yhteiskunnan perusinfrastruktuuria.   

Tällä hetkellä jo noin 95 prosenttia tilastotuotannossa käytettävistä tiedoista saadaan suoraan erilaisista rekisterilähteistä kuten Tulorekisteristä ja Väestörekisteristä. Saamme tiedot käyttöömme, koska rekisterien pitäjät ja lainsäätäjä luottavat meihin. Sama koskee kansalaisia ja yrityksiä, joilta kerättyjen tietojen avulla täydennämme rekistereistä saatavia tietoja. 

Ehdotonta luottamusta edellytetään myös tiedon käsittelyvaiheessa. Eikä tuottamiamme tilastoja käytettäisi, jos ei niihin luotettaisi ja niitä pidettäisi puolueettomana. Luottamus ja puolueettomuus ovat toimintamme elinehtoja, ja vastuumme on huolehtia niistä päivittäin tilastojen tuotantoprosessin jokaisessa vaiheessa.

Tilastotoimen tehtävät laajenevat ja muuttuvat parhaillaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Koronakriisi auttoi meitä ottamaan merkittävän askeleen kohti nopeaa asiakastarpeisiin räätälöityä tiedontuotantoa. Toimimme tässä yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa, ja asemamme osana tietoekosysteemiä saa koko ajan lisää ja tarkentuvia konkreettisia tehtäv. Tilastokeskusta koskevan lainsäädännön uudistaminen tukee tätä tavoitetta. Odotamme lakipaketin hyväksymistä vielä tämän vuoden puolella.

Uusin tulokas asiakkaalle räätälöidystä tietotuotannosta on ministeriöille suunnattu Datahuone, joka aloitti toimintansa kesällä. Mistään radikaalisti uudesta asiasta ei ole kysymys, olemmehan tarjonneet nopeaa ja asiakastarpeiden mukaan koostettua tietoa aikaisemminkin esimerkiksi tutkijapalveluiden kautta. Ja on hyvä muistaa, että maksullista toimintaa meillä on varmaan ollut ainakin 1950-luvulta saakka.

Datahuoneen taustalla on korona-aikana toiminut tilannehuone, joka tarjosi vastaavaa nopeaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Siinäkin toiminnassa olivat mukana Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT ja Helsinki GSE (Graduate School of Economics), nykyiset Datahuoneen kumppanimme.

Suomessa on laajat ja laadukkaat julkisen hallinnon rekisterit, jotka useimmissa muissa maissa ovat toistaiseksi vain haaveita. Käsittelemme ja yhdistämme niistä saatavaa tietoa tietovarannoissamme, ja siltä pohjalta tilastot syntyvät tehokkaasti ja laadullisesti hyvätasoisina.

Samalla tietopohjalla voidaan etsiä vastauksia niihinkin päätöksentekijöitä askarruttaviin päivänpolttaviin kysymyksiin, joita varten ei ole vielä vakiintuneita tilastoja. Tässä tehtävässä on mahdollista onnistua, kun ymmärrämme erilaisten tietovarantojen tietosisällön ja niiden yhdistelyn ja yli organisaatiorajojen ylittyvän yhteistyön tuomat mahdollisuudet. 

Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi. Uskon, että tämä aika voi antaa uutta nostetta myös tietopohjaiselle päätöksenteolle, jota Tilastokeskus haluaa tukea yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Keräämme ja kuuntelemme Datahuoneen toiminnasta saatavat opit ja toivomme, että vastaavaa toimintamallia voidaan tarjota jatkossa laajemminkin yhteiskunnan hyväksi. Synkkinäkin aikoina on mahdollista nähdä myös pilkahdus valoa ja pyrittävä luotettavan tiedon avulla suunnistamaan kohti parempia päiviä.

Ylipäätään saamamme palaute on lähes poikkeuksetta myönteistä. Taitavasti toimien kiittävä palaute on pikkuhiljaa muunnettavissa lisäresursseiksi  tähän jaksan uskoa. 

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen pääjohtaja.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
23.9.2022
Marianne Rautelin

Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailman­markkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

Blogi
25.8.2022
Jukka Hoffren

Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtion­hallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannus­tehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteri­tietoja ja muita hallinnollisia tieto­aineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilasto­ekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.

tk-icons