Informaation määrä lisääntyy huimaa vauhtia. Osa on vääjäämättä harhaanjohtavaa, vaikka asia saatetaankin esittää virallisena totuutena. Eri medioissa on esillä runsaasti myös tilastomuotoista tietoa, jonka luotettavuus saattaa kuitenkin vaihdella paljon.
Tahattomasti tai tahallisesti jaetulle harhaanjohtavalle ja virheelliselle tiedolle löytyy suotuisa maaperä niihin kritiikittömästi asennoituvissa ihmisissä. Usein valeuutisten pohjana käytetään tosiasiaa, johon yhdistellään fiktiota. Tietoja saatetaan paisutella, vääristellä ja asettaa harhaanjohtavaan yhteyteen.
Virheellisen tiedon tahallisessa levittämisessä käytetään hyväksi ihmisten kokemia epäkohtia ja pelkoja. Omakohtaisiksi muotoillut tarinat herättävät tunteita ja voimakkaita reaktioita, mitä viranomaistieto ei tee.
Osa virheellisestä tiedosta on harmitonta, mutta osa voi olla jopa vaarallista, jos siihen luotetaan esimerkiksi terveyteen tai talouteen liittyvissä päätöksissä. Tällöin seuraukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia ja vahingollisia.
Voidaankin sanoa, että medialukutaito ja lähdekritiikki ovat nykyajan tärkeitä kansalaistaitoja. Niiden avulla lukija kykenee paremmin arvioimaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä, ääniä, tilastotietoja ja -kuvia. Mutta miten tilastomuotoiseen tietoon voi luottaa, ja miten kriittistä lukutaitoa voidaan kehittää ja vahvistaa?
Erinomainen keino nuorille syventää tilasto-osaamistaan on osallistua tilastokilpailuihin. Tilastokeskus on mukana oppilaitoksille suunnatuissa tilastokilpailuissa, joihin osallistumalla voi vahvistaa tilastojen lukutaitoa ja ymmärrystä tilastotiedon merkityksestä elämän eri osa-alueilla.
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen kautta voi ilmoittautua kahteen kansainväliseen tilastoaiheiseen kisaan, joissa mitataan nuorten taitoa analysoida, havainnollistaa ja tulkita tilastollisia aineistoja sekä esittää niistä johtopäätöksiä. Kilpailuissa on kategoriat eri ikäisille kilpailijoille, ja molempiin voi osallistua joko yksin tai joukkueen kanssa. Kilpailut ovat luonteeltaan erityylisiä, ja niihin ehtii vielä hyvin mukaan.
Tilasto-olympialaisten karsintavaiheessa vastataan tietokoneella monivalintatehtäviin, jonka jälkeen jatkoon päässeet joukkueet toteuttavat kansallisena finaalitehtävänä pienen tilastollisen tutkimuksen. Eri maiden voittajajoukkueet tekevät Euroopan finaaliin kaksiminuuttisen videon aiheesta “Environment and statistics”.
Viimeisenä vaiheena järjestetään kansallinen yleisöäänestys videoista toukokuussa 2022. Tilasto-olympialaiset järjestetään nyt viidettä kertaa osana EU:n tilastovirasto Eurostatin järjestämää Euroopan tilastokilpailua. Osallistujamaita on 19. Ilmoittautumisaika tilasto-olympialaisiin päättyy 4.2.2022.
Tilastojulistekilpailussa etsitään parhaita tilastojulisteita, joissa kiinnostavat tarinat esitetään tilastollisia apuvälineitä käyttäen tiivistettynä A1-kokoiseen esitykseen. Julisteen aihe on tällä kertaa vapaavalintainen. Parhaat julisteet jatkavat kansainväliseen loppukilpailuun.
Kansainvälinen tilastojulistekilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailu on osa kansainvälistä tilastojen luku- ja käyttötaitoprojektia (International Statistical Literacy Project). Suomessa kilpailu toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, Matemaattisten Aineiden Opettajien liiton MAOL ry:n ja Suomen Tilastoseura ry:n kanssa. Ilmoittautumisaika päättyy 15.12.2022.
Suomalaiset nuoret ovat menestyneet hyvin aiempien kilpailujen kansainvälisillä areenoilla. Viimeksi Paraistenseudun koulun oppilaat saivat kunniamaininnan julisteellaan Suomi kierrättää.
Tilasto-olympialaisten viimeisin suomalaismenestyjä tuli Viikistä, kun yläkoulun ryhmä tuli toiselle sijalle lukuvuosien 2018–2019 kilpailussa. Vuotta aiemmin Suomeen saatiin tuplavoitto, kun sekä yläkoulu- että lukioikäisten sarjoissa yllettiin ensimmäiselle sijalle.
Kilpailujen voittajille on luvassa hyvien rahapalkintojen lisäksi myös tavarapalkintoja. Myös matka palkintotilaisuuteen on tiedossa, jos koronatilanne sen sallii.
Kannustetaan nuoria luotettavan tiedon äärelle – vaikkapa tällä videolla!
Leena Aulaskari, kilpailukoordinaattori, tilasto-olympialaiset
Jaana Kesti, maakoordinaattori, tilastojulistekilpailu
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
