Informaation määrä lisääntyy huimaa vauhtia. Osa on vääjäämättä harhaanjohtavaa, vaikka asia saatetaankin esittää virallisena totuutena. Eri medioissa on esillä runsaasti myös tilastomuotoista tietoa, jonka luotettavuus saattaa kuitenkin vaihdella paljon.
Tahattomasti tai tahallisesti jaetulle harhaanjohtavalle ja virheelliselle tiedolle löytyy suotuisa maaperä niihin kritiikittömästi asennoituvissa ihmisissä. Usein valeuutisten pohjana käytetään tosiasiaa, johon yhdistellään fiktiota. Tietoja saatetaan paisutella, vääristellä ja asettaa harhaanjohtavaan yhteyteen.
Virheellisen tiedon tahallisessa levittämisessä käytetään hyväksi ihmisten kokemia epäkohtia ja pelkoja. Omakohtaisiksi muotoillut tarinat herättävät tunteita ja voimakkaita reaktioita, mitä viranomaistieto ei tee.
Osa virheellisestä tiedosta on harmitonta, mutta osa voi olla jopa vaarallista, jos siihen luotetaan esimerkiksi terveyteen tai talouteen liittyvissä päätöksissä. Tällöin seuraukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia ja vahingollisia.
Voidaankin sanoa, että medialukutaito ja lähdekritiikki ovat nykyajan tärkeitä kansalaistaitoja. Niiden avulla lukija kykenee paremmin arvioimaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä, ääniä, tilastotietoja ja -kuvia. Mutta miten tilastomuotoiseen tietoon voi luottaa, ja miten kriittistä lukutaitoa voidaan kehittää ja vahvistaa?
Erinomainen keino nuorille syventää tilasto-osaamistaan on osallistua tilastokilpailuihin. Tilastokeskus on mukana oppilaitoksille suunnatuissa tilastokilpailuissa, joihin osallistumalla voi vahvistaa tilastojen lukutaitoa ja ymmärrystä tilastotiedon merkityksestä elämän eri osa-alueilla.
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen kautta voi ilmoittautua kahteen kansainväliseen tilastoaiheiseen kisaan, joissa mitataan nuorten taitoa analysoida, havainnollistaa ja tulkita tilastollisia aineistoja sekä esittää niistä johtopäätöksiä. Kilpailuissa on kategoriat eri ikäisille kilpailijoille, ja molempiin voi osallistua joko yksin tai joukkueen kanssa. Kilpailut ovat luonteeltaan erityylisiä, ja niihin ehtii vielä hyvin mukaan.
Tilasto-olympialaisten karsintavaiheessa vastataan tietokoneella monivalintatehtäviin, jonka jälkeen jatkoon päässeet joukkueet toteuttavat kansallisena finaalitehtävänä pienen tilastollisen tutkimuksen. Eri maiden voittajajoukkueet tekevät Euroopan finaaliin kaksiminuuttisen videon aiheesta “Environment and statistics”.
Viimeisenä vaiheena järjestetään kansallinen yleisöäänestys videoista toukokuussa 2022. Tilasto-olympialaiset järjestetään nyt viidettä kertaa osana EU:n tilastovirasto Eurostatin järjestämää Euroopan tilastokilpailua. Osallistujamaita on 19. Ilmoittautumisaika tilasto-olympialaisiin päättyy 4.2.2022.
Tilastojulistekilpailussa etsitään parhaita tilastojulisteita, joissa kiinnostavat tarinat esitetään tilastollisia apuvälineitä käyttäen tiivistettynä A1-kokoiseen esitykseen. Julisteen aihe on tällä kertaa vapaavalintainen. Parhaat julisteet jatkavat kansainväliseen loppukilpailuun.
Kansainvälinen tilastojulistekilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailu on osa kansainvälistä tilastojen luku- ja käyttötaitoprojektia (International Statistical Literacy Project). Suomessa kilpailu toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, Matemaattisten Aineiden Opettajien liiton MAOL ry:n ja Suomen Tilastoseura ry:n kanssa. Ilmoittautumisaika päättyy 15.12.2022.
Suomalaiset nuoret ovat menestyneet hyvin aiempien kilpailujen kansainvälisillä areenoilla. Viimeksi Paraistenseudun koulun oppilaat saivat kunniamaininnan julisteellaan Suomi kierrättää.
Tilasto-olympialaisten viimeisin suomalaismenestyjä tuli Viikistä, kun yläkoulun ryhmä tuli toiselle sijalle lukuvuosien 2018–2019 kilpailussa. Vuotta aiemmin Suomeen saatiin tuplavoitto, kun sekä yläkoulu- että lukioikäisten sarjoissa yllettiin ensimmäiselle sijalle.
Kilpailujen voittajille on luvassa hyvien rahapalkintojen lisäksi myös tavarapalkintoja. Myös matka palkintotilaisuuteen on tiedossa, jos koronatilanne sen sallii.
Kannustetaan nuoria luotettavan tiedon äärelle – vaikkapa tällä videolla!
Leena Aulaskari, kilpailukoordinaattori, tilasto-olympialaiset
Jaana Kesti, maakoordinaattori, tilastojulistekilpailu
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttökelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelaisalueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.
Miksi samasta ilmiöstä on kahdet eri luvut? Niin Tilastokeskuksen kuin opetushallinnon tarkasteluille on käyttötarpeensa, mutta ne voivat hämmentää tietojen käyttäjiä.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
