Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Uusi kuntakohtainen juhannuskerroin: ei suurempia muutoksia joukkopaossa maaseudun rauhaan

21.6.2022
Twitterissä: @nurmi_ossi, @PasiPiela
Kuva: istock

Vuosi sitten juhannuksen alla laskemamme juhannuskerroin osoitti mittavan matkustamisen mökkikuntiin. Kerroin on nyt päivitetty tuoreemmilla vuoden 2021 luvuilla, ja muutokset edelliskerrasta ovat enimmäkseen häviävän pieniä. Juhannus saa edelleen väestön runsain joukoin liikkeelle kaupungeista maaseudulle.

Juhannuskerroin lasketaan mobiilipaikannusdatasta, ja tällä kertaa tarkastelussa on juhannuspäivä 26.6.2021. Modernit tietolähteet tuovat moderneja haasteita. Erityisenä haasteena on valita mielekäs vertailuajankohta ja sen mukainen ns. perusväestö. Vuosi sitten käytimme verrokkiväestönä perustellusti Uudenmaan sulun aikaista aprillipäivän 1.4.2020 perusväestöä.

Tällä kertaa valitsimme viime vuotta aiemman vertailuajankohdan johtuen pääsiäisen ajoittumisesta ja Lapin talvisesongin ulottumisesta huhtikuulle. Päädyimme vertailemaan viime vuoden juhannuspäivän päiväväestöä tuohon samaan vuoden 2020 ns. perusväestöön, jotta muutokset juhannuskertoimessa eivät johtuisi ainakaan vertailupäivän vaihdosta. Suomen väestön vuotuinen kokonaismuutos oli alle kolme promillea, joten suurempaa harhaa tämäkään ei aiheuta.

Evijärvellä eniten kasvua, Kustavissa väki viisikertaistuu

Suurimmalla osalla kunnista juhannuskertoimen muutos on marginaalinen.

Evijärvellä juhannuskerroin kasvoi eniten edellisvuodesta: 1,3:sta 1,7:ään eli noin 30 prosenttia. Luhangalla kerroin on edelleen peräti 4,8 – vaikka se onkin tippunut noin 11 prosenttia.

Merikarvialla pudotus on suurin, 26 prosenttia. (Merikarvian vertailuväestö on kuitenkin hyvin lähellä päivittäistä mediaaniväestöä.)

Kustavissa väki viisinkertaistuu Suomen korkeimmalla juhannuskertoimella 5,2. Kustavissa onkin loma-asuntoja, ”kesämökkejä”, asukasta kohden myös eniten: 3,3 mökkiä asukasta kohden, kun kakkosena tulevalla Luhangalla vastaava suhdeluku on 1,2. Vieremä puolestaan osuu juhannuskertoimien mediaaniin kertoimellaan 1,34.

Kauniaisten ja Kempeleen väki vähenee eniten, Kauniaisissa lähes puolet viettää juhannuksensa muualla. Suuremmat kaupungit ovat vertailussa seuraavina.

Eri kuntien juhannuskertoimiin voi tutustua kuvan 1 vuorovaikutteisen kartan avulla.

Kunnittaiset juhannuskertoimet Manner-Suomessa 2021

Juhannuslauantain väestön osuus perusväestöstä

Lähde: Tilastokeskus

Juhannuskerroin ei ole Tilastokeskuksen virallinen tilasto, vaan kaikki mainitut luvut ja käsitteet ovat kokeellisia.

Juhannusruuhkissa maaseudun rauhaan

Kuviossa 2 näkyy edellisten vuosien matkat mökkikuntiin ja mökkikunnista. Olemme määritelleet mökkikunnan käsitteen siten, että mökkejä tulee olla vähintään yksi jokaista neljää vakituista asukasta kohden. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa 115 ja niissä asuu alle kymmenesosa väestöstä.

Kuviossa on tarkasteltu vähintään yhden yön kestäviä matkoja. Indeksiluvun 100 vertailussa saa matkojen määrä vertailujakson alussa eli 1.1.2020.

Kuvio 2. Mökkikuntaan (tänään mökkikunnassa, eilen toisaalla) ja mökkikunnasta tehdyt matkat 1.1.2020–31.03.2022. Lyhyitä matkoja ei ole huomioitu. Klikkaamalla kuva avautuu isommaksi samaan ikkunaan.
Lähde: Tilastokeskus

Liikenteen kuusinkertaistumista ilmaiseva indeksiluku 600 oli viime juhannuksena hieman pienempi kuin ensimmäisenä koronakesänä.

Hyvää keskikesän juhlaa kaikille – ja mökeille matkaaville malttia juhannusliikenteeseen!

 

Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Juhannuksena hän on mökillä Pirkanmaalla. Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää juhannusta kotikulmillaan pääkaupunkiseudulla.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.7.2019
Miia Huomo

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

tk-icons