”Mihin tämä maailma on menossa”, kysyy 17-vuotias vaalitenttejä seuratessa ja harmittelee, ettei vaaliuurnille ole vielä asiaa.
”Erittäin hyvä kysymys”, vastaan ensihätään.
Emme voi tietää, mihin yllätyksellisyytensä raadollisella tavalla todistanut maailma on menossa. Emme tiedä mitä huomenna tapahtuu, saati vuosien päästä. Mutta tiedämme maailman käyneen, paitsi aiempaa epävarmemmaksi, myös kompleksisemmaksi.
Yksi keino lähestyä aihetta on vinkata tutustumaan yhteiskunnan laajempiin kehityskulkuihin, niin sanottuihin megatrendeihin. Niihin paneutumalla nuori voi pohtia, millaista tulevaisuutta haluaa olla rakentamassa.
Sitran tammikuussa julkaisema Megatrendit 2023 -selvitys kuvaa tulevaisuuteemme voimakkaimmin vaikuttavat muutoksen laajat kaaret.
Tuorein raportti johdattaa viiden megatrendin maailmaan: 1) luonnon kantokyvyn mureneminen, 2) demokratian kamppailun koveneminen, 3) hyvinvoinnin haasteiden kasvaminen, 4) kilpailun kiristyminen digivallasta ja 5) talouden perustan rakoileminen. Kehityskulkujen kuvaamat haasteet kietoutuvat yhteen eikä yhtä voi ratkaista ilman toista.
Mitä suomalaiset sitten ajattelevat tulevaisuudesta ja megatrendeistä?
Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut näkemyksiimme tulevaisuudesta voimakkaasti – voimakkaammin kuin korona – on suomalaisten usko tulevaisuuteen yhä vahva.
Näin kertoi eduskuntavaalien alla julkaistu Sitran Tulevaisuusbarometri 2023, joka kartoitti 15–84-vuotiaiden mannersuomalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta.
Kyselyn mukaan olemme yhä kiinnostuneita tulevaisuudesta ja koemme voivamme vaikuttaa tulevaisuuteen yhtä paljon kuin vertailuvuosina 2021 ja 2019. Monissa vastauksissa näkyy silti selkeitä eroja eri väestöryhmissä taustamuuttujien mukaan.
Usko tulevaisuuteen kuitenkin yhdistää suomalaisia, samoin kuin luottamustutkimussa havaittu Suomen yhä kansainvälisesti verraten korkea luottamus yhteiskunnan eri instituutioihin. OECD arvioi vuonna 2021 julkaistussa selvityksessä Suomen vahvan luottamuspääoman keskeiseksi tekijäksi koronapandemian selättämisessä.
Tulevaisuusbarometrin analyysi kiinnitti erityistä huomiota 15–24-vuotiaiden vastauksiin. Nuorten ääni tulisikin päästää paremmin kuuluviin yhteiskunnassa ja huomioida sukupolvien yli ulottuvassa päätöksenteossa.
Eduskunnassa nuorten äänen soisi kuuluvan vahvemmin: alle 30-vuotiaiden vaikutus on edustajamäärällä mitattuna (vuoden 2023 vaaleissa 7 valittua) itse asiassa puolittunut vuoden 2015 vaaleista (14 valittua). Vuoden 2019 vaaleissa nuoria valittiin kahdeksan. (Vaalitilastoihin voi tutustua tarkemmin Tilastokeskuksen tietokannassa)
15–24-vuotiaiden näkemyksiin Ukrainan kriisi on vaikuttanut vähemmän kuin vanhimpien ikäluokkien. Nuoret ylipäänsä erottuvat erityisen tulevaisuususkoisena ryhmänä, joka tulevaisuusbarometrin perusteella uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kokee tietävänsä keinot vaikuttamiseen.
Jopa 87 prosenttia 15–24-vuotiaista uskoo voivansa vaikuttaa, millaiseksi tulevaisuus muodostuu.
Nuoret kokevat megatrendien jo vaikuttavan heidän elämäänsä. Toisin kuin muut ikäryhmät, nuoret arvioivat kehityskulkujen vastaavan omaa näkemystään. Ja mikä myönteistä, nuoret uskovat yhä voivansa vaikuttaa kehityskulkuihin – vaikka kokemukset omista vaikutusmahdollisuuksista kehityskulkuihin ovat kautta linjan vähentyneet vuodesta 2021.
Yksittäisistä kysymyksistä ilmaston lämpenemisen hillitseminen nousee yhä tärkeimmäksi asiaksi, jonka nuoret haluaisivat nähdä toteutuvan. Ympäristöteeman jälkeen keskeisiksi koetaan hyvinvointikysymykset.
Yleisesti ottaen ympäristötavoitteet ovat vastauksissa kuitenkin menettäneet painoarvoaan (suomalaisten tulevaisuuden toiveissa vasta kuudentena), heijastuen niin vaalikeskusteluihin kuin jossain määrin myös äänestyspäätöksiin.
”Usein kriiseissä ihmisten tulevaisuushorisontti kaventuu ja pitkän aikavälin ajattelu vaikeutuu”, arvioivat Sitran asiantuntijat raportissa. ”Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan laittaa tauolle, eikä ekologinen kestävyyskriisi odota, että muut asiat ratkaistaan ensin.”
Vaalit on takana ja hallitusneuvottelut alkamassa. On aika palata kysymykseen.
On myönnettävä, etten tiedä mihin tämä maailma on menossa. Sen sijaan päädyn pohtimaan, millaisen tiedon perustalta tulevaisuutta rakennamme. Siispä vastaus pian maailmalle suuntaavalle nuorelle kuuluu jotakuinkin näin:
Luotettava tieto lisää ymmärrystäsi ympäröivästä maailmasta, auttaa jäsentämään sitä ja suunnistamaan myllerryksessä.
Luotettavan tiedon avulla reagoit vikkelämmin muutoksiin.
Luotettavalla tiedolla – ja siihen perustuvilla teoilla – voit vaikuttaa tulevaisuuteen.
Kirjoittaja on Tieto&trendit-lehden toimittaja.
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutustason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?
Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Meillä lapsuudenkodista lähdetään pohjoismaiseen tyyliin melko varhain, keskimäärin 21,8-vuotiaina, kun Euroopassa nuoret muuttavat omilleen keskimäärin nelisen vuotta vanhempana. Suomessa naiset muuttavat kotoa pois selvästi aiemmin kuin miehet.
Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?
Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
