30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.
Alueiden väliset erot väestön koulutustasossa ovat huomattavia. Menestyvien kaupunkiseutujen sisällekin kätkeytyy selvästi kouluttamattomampia alueita. Koulutustaso on kuitenkin noussut vähemmän koulutetuillakin alueilla viime vuosina.
Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityisautoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskentamalleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.
Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.
Juhannuskerroin estimoi juhannuspäivän väestönlisäystä verrattuna normaaliin päiväsajan väestöön. Kerroin ei ole viime vuosista juuri muuttunut, mutta mökkikuntiin matkustaminen on koronavuodesta vähentynyt. Tarkista kartalta oman kohteesi juhannuskerroin!
Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sinivärisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.
Juhannus saa suomalaiset voimalla liikkeelle ja suuntaamaan kaupungeista maaseudulle. Vuoden 2021 mobiilipaikannusdatasta laskettuja kuntakohtaisia juhannuskertoimia voit tarkastella blogista löytyvältä kartalta.
Vuoden 2021 lopun tiedoin päivitetty pistekartta kertoo paitsi aiempaakin voimakkaammasta hidastumisesta pohjoinen-etelä-suunnassa myös liikahduksesta länteen.
Joulunpyhinä mummolat ja matkailukohteet vetävät väkeä. Esimerkiksi tamperelaisista viidennes lähti viime vuonna joulunviettoon muualle, kertoo mobiilidata.
Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Väestöllisellä keskipisteellä tarkoitetaan pistettä, josta on lyhin etäisyys kaikkiin asuinpisteisiin. Piste suuntaa etelään länteen kallistuen – sen matka etelään on kuitenkin viime mittauksista myös hidastunut.
Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.
Suomen väestöllinen keskipiste siirtyi Hauholle vuonna 1995 ja on pysytellyt siellä. Piste sijaitsee nyt Kauniaisista suoraan pohjoiseen. Heikentyvä itä ja vahvistuva länsi Turun ja Tampereen vetovoimineen voivat estää pisteen kääntymisen suoraan etelään.
Tilastokeskuksessa on viime aikoina tutustuttu erilaisiin saavutettavuuslaskelmiin Liikenneviraston digitaalista tieverkkoa Digiroad hyödyntäen. Keskeisenä soveltamisalueena ovat olleet työmatkat matka-aikoineen kaikille työssäkäyville.
Huhtikuussa järjestetty vuotuinen European Data Forum kokosi julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten ohella yhteen joukon keskeisiä teollisuuden edustajia (ks.myös Avataan Big Data! -kirjoitus).
Clifford Lynch esitteli ”big data” -käsitteen Nature-lehdessä vuonna 2008 ilmestyneessä artikkelissaan ”Big data - How do your data grow”. Aivan viime aikoina big data tai "iso data" on tullut myös data-analyysin ja informaatioteknologian piiriin – jopa tilastotoimen maailmaan – voimakkaana hype-ilmiönä.