Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 2.11.2018

Erityisasiantuntijoiden osuus suurin saksalaisilla ja intialaisilla

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2016 saksalais- ja intialaistaustaisten työllisten kymmenen suurimman ammattiryhmän joukossa oli useita erityisasiantuntijatason ammattiryhmiä. Saksalaistaustaisista 43 prosenttia ja intialaistaustaisista 40 prosenttia työskenteli erityisasiantuntijoina. Lukumääräisesti eniten kaikista ulkomaalaistaustaisista erityisasiantuntijoista oli venäläistaustaisia, 5 100 henkilöä.

Erityisasiantuntijat ja ulkomaalaistaustaiset työlliset maittain

Erityisasiantuntijat ja ulkomaalaistaustaiset työlliset maittain

Ulkomaalaistaustaisten työllisten lukumäärä oli 133 000 henkilöä vuonna 2016. Ulkomaalaistaustaisten työllisten lukumäärä kasvoi 32 000:lla vuodesta 2011 vuoteen 2016, ja heidän osuutensa kaikista työllisistä oli noin kuusi prosenttia, kasvua 1,6 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisilla työllisillä yleisin taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto, noin 30 500 (kasvua 3 200 vuodesta 2011, 12 %). Seuraavaksi suurimmat taustamaat työllisten lukumäärän mukaan olivat Viro (24 200, kasvua 7 800, 48 % ), entinen Jugoslavia (4 200, kasvua 900, 26 % ), Kiina (4 000, kasvua 900, 30 %) ja Vietnam 3 900 (kasvua 1 400, 55 %).

Taustamaan mukaan ulkomaisia henkilöitä työskenteli määrällisesti eniten toimistosiivoojina (11 800 henkilöä, kasvua 41 % vuoteen 2011 verrattuna). Muita tyypillisiä ammattiryhmiä ulkomaalaistaustaisille olivat talonrakentajat (5 000, kasvua 80 %), myyjät (4 600, kasvua 15 %), kokit keittäjät ja kylmäköt (2 900, kasvua 50 %) ja sosiaalialan hoitajat (2 700, kasvua 39 %).

Usealle taustamaalle yhteisiä ammattiryhmiä olivat esimerkiksi lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät.

Ulkomaalaistaustaisia erityisasiantuntijoita työskenteli muun muassa systeemityön erityisasiantuntijoina, yliopisto- ja korkeakouluopettajina, lääkäreinä ja tekniikan erityisasiantuntijoina.

Johtajien ammattiryhmä oli kymmenen yleisimmän ammattiryhmän joukosta mm. turkkilais- ja intialaistaustaisilla (AML2010, 3 numerotaso). Turkkilaistaustaiset työskentelivät hotelli- ja ravintolajohtajina, intialaistaustaiset vastaavasti tieto- ja viestintäteknologiajohtajina.

Ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2011 (AML2010)

Ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2011 (AML2010)

Ulkomaalaistaustaisista toimistosiivoojista ja talonrakentajista suurin osa oli virolaistaustaisia, kun myyjien yleisin taustamaa oli Venäjä (ml. entinen Neuvostoliitto) ja ravintolaesimiesten ja vuoropäälliköiden yleisin taustamaa oli Turkki.

Ulkomaalaistaustaisista ravintolaesimiehistä ja vuoropäälliköistä 76 prosenttia ja talonrakentajista noin 20 prosenttia oli yrittäjiä.

Ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä noin 40 prosenttia oli venäläistaustaisia tai entisen Neuvostoliiton alueelta. Ulkomaalaistaustaisista rakennustyöntekijöistä lähes 50 prosenttia oli virolaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten työllisten viisi yleisintä ammattiryhmää ja viisi suurinta taustamaata vuonna 2016

Ulkomaalaistaustaisten työllisten viisi yleisintä ammattiryhmää ja viisi suurinta taustamaata vuonna 2016

Suhteellisesti ulkomaalaistaustaisia oli syntyperältään suomalaisia enemmän rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöinä, palvelu- ja myyntityöntekijöinä, sekä ammattiluokituksen pääluokassa muut työntekijät. Muihin työntekijöihin luetaan siivoojien lisäksi muun muassa rahdinkäsittelijöitä, sairaala- ja laitosapulaisia, avustavia keittiötyöntekijöitä sekä sanomalehtien jakajia, lähettejä ym.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 työssäkäyntitilastossa 18–74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien vuoden viimeisen viikon mukaiset ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin. 1)


1) Ammattitieto tuotetaan ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaan.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juho Keva 029 551 3601, Elina Mikkelä 029 551 2973, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (350,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 2.11.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Ammatti ja sosioekonominen asema 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2016/04/tyokay_2016_04_2018-11-02_tie_001_fi.html