Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Maahanmuuttajat ja kotoutuminen > Maahanmuuttajat väestössä

Maahanmuuttajat väestössä

Tältä sivulta löydät kuvailevaa tietoa maahanmuuttajataustaisen väestön sijoittumisesta alueittain, ikärakenteesta, sukupuolijakaumasta ja väestöryhmistä eri taustamuuttujien (kansalaisuus, syntymämaa, kieli, syntyperä) mukaan. 

• Sijoittuminen alueittain
• Ikärakenne
• Sukupuolijakauma
• Väestöryhmät

Maahanmuuttajataustainen väestö alueittain

Maahanmuuttajataustaisen väestön jakautuminen vaihtelee alueittain Suomen sisällä. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisen väestön alueellista jakautumista syntyperä-muuttujan mukaan.

Vuonna 2022 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 508 000 eli 9 prosenttia. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 17,6 prosenttia, ja Uudellamaalla, 16,9 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista selvästi yli puolet asui Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti yhtä paljon kuin koko maassa (9,1 %).  Suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, 3,0 prosenttia.

Kun väestöosuuksia tarkastellaan kunnittain, vuonna 2022 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti

• monissa Ahvenanmaan kunnissa
• pääkaupunkiseudulla
• Närpiössä
• Korsnäsissä
• Turussa
• Pietarsaaressa.

Näissä kunnissa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä vaihteli 13 prosentista 29 prosenttiin. Vastaavasti yhdeksässä kunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus on alle prosentin. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä, jossa asuu neljäsosa (124 000 henkilöä) koko ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Seuraavien karttavisualisointien avulla voit tarkastella maahanmuuttajataustaisten alueellisia osuuksia ja määriä syntyperän mukaan sekä myös muilla muuttujilla – kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan.

• Maahanmuuttajataustainen väestö maakunnittain 1990–2019 (karttavisualisointi)
• Maahanmuuttajataustainen väestö kunnittain 1990–2019 (karttavisualisointi)

Tuoreemmat luvut ja karttojen taustalla olevat lukumäärä- ja prosenttiosuustiedot löydät tilastotaulukosta Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2021 (PxWeb).

Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen maahanmuuton ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaistaustaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja kasvanut maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaistaustaista väestöä. Viime vuosina muualla Suomessa asuvan maahanmuuttajaväestön muuttoliike Uudellemaalle on ollut melko vilkasta.

Maahanmuuttajataustaisen väestön ikärakenne

Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi suomalaistaustaisista. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten ikärakennetta syntyperä-muuttujan mukaan.

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon taustamaaryhmittäin. Erilaiset maahanmuuton syyt (esim. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret) selittävät todennäköisesti eroja taustamaaryhmien ikärakenteessa. 

Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia

Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita: vuonna 2022 työikäisiä oli 76 prosenttia (kuvio). Vastaavasti suomalaistaustaisista työikäisiä oli 60 prosenttia. On huomattava, että tässä on laskettu yhteen ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset. Eritellyt luvut näiden ryhmien osalta ovat tilastotaulukossa. Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet) ulkomaalaistaustaisista oli 6 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 25 prosenttia (kuvio). Ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia oli 0–14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 15 prosenttia (kuvio). Suomessa syntyneitä eli ns. toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 66 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista (kuvio).

Työikäisiä oli vuoden 2022 lopussa eniten thaimaalais-, espanjalais- ja brasilialaistaustaisten joukossa, 87–91 prosenttia. Vähiten työikäisiä oli niiden joukossa, joiden taustamaa oli Ruotsi, Syyria ja Kongon demokraattinen tasavalta.

Lasten osuus suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä

Lasten osuus maahanmuuttajista alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä taustamaaryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia. 0–14-vuotiaiden osuus oli vuonna 2022 suurin Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan, Somalian ja Kamerunin taustamaaryhmissä. Pienin lasten osuus oli britannialais-, yhdysvaltalais-, thaimaalais- ja italialaistaustaisten joukossa.

Eläkeikäisten osuus ulkomaalaistaustaisista on pieni. Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan taustamaaryhmissä. Suomalaistaustaisten joukossa eläkeikäisiä oli tätäkin enemmän.

Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten ikäpyramidia (kuvio) suomalaistaustaisten ikäpyramidiin (kuvio) saa selkeän kuvan siitä, että ulkomaalaistaustaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin noin 25–44-vuotiaat.

Ulkomailla syntyneiden eli ns. ensimmäisen polven (kuvio) ja Suomessa syntyneiden eli ns. toisen polven (kuvio) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria: heistä vajaa puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0–6-vuotiaita vuonna 2022. Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 96 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taas 35–44-vuotiaat olivat suurin ja 25–34-vuotiaat toiseksi suurin ikäryhmä.

Maahanmuuttajataustaisen väestön sukupuolijakauma

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakaumaa syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan sukupuolijakaumatiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten sukupuolijakauma, ulkomailla syntyneiden sukupuolijakauma, vieraskielisten sukupuolijakauma.

Kun sukupuolijakaumaa tarkastellaan syntyperän mukaan, vuoden 2022 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 52,2 prosenttia (kuvio). Suomalaistaustaisissa miesten osuus oli 49,2 prosenttia. 

Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat italialais-, ranskalais-, turkkilais-, ja pakistanilaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 83 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 66 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaustaisilla oli naisenemmistö.

Väestöryhmät

Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä tai mitkä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Eri ryhmät kuten ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet ovat myös osin päällekkäisiä.

Esimerkiksi venäjän kielen puhujien joukkoon voi sisältyä Viron, Venäjän ja muiden maiden kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita (entinen kansalaisuus esimerkiksi Venäjän) ja venäläisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu venäjä.

Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi tällä sivustolla tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä.

Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 2022

Avaa taulukkovalinnat

Alla oleva kuvio Ulkomaan kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomailla syntyneet 1990–2022 näyttää eri taustamuuttujien mukaiset väestömäärät vuodesta 1990 alkaen. Näitä tietoja voit tarkastella myös taulukosta Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 1990-2022 (ryhmien limittäisyys) tehden omia muuttujavalintoja. Taulukon tietojen avulla voit tarkastella väestöryhmien limittäisyyttä keskenään (esimerkiksi kuinka moni ulkomaan kansalainen on sekä vieraskielinen että syntynyt ulkomailla).

Avaa kuvio suurempana
Tarkastele kuvion tietoja taulukkona