Muuttoliike
Suomalaiset ovat olleet historiassa ahkeria maastamuuttajia: on arvioitu, että 1900-luvun aikana Suomesta muutti pois noin miljoona ihmistä. Suurimpia muuttoaaltoja ovat olleet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan sekä 1960- ja 1970-lukujen muutto Ruotsiin.
Siirtolaisuuden luonne muuttui 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa maahanmuutto nousi selvästi muista kuin Ruotsista palaamiseen liittyvistä syistä. Suurin osa Suomeen muuttajista oli inkeriläisiä paluumuuttajia sekä pakolaisina Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta tulleita. Vuosi 1991 oli suurin muuttovoittovuosi 1990-luvulla ja silloin Suomeen tuli 13 000 henkilöä enemmän kuin täältä lähti. Nettomaahanmuutto (maahan- ja maastamuuton erotus) nousi jälleen tätä suuremmaksi vasta vuonna 2007. EU:n ja vapaan liikkuvuuden myötä maahanmuutto Suomeen alkoi lisääntyä 2000-luvulla.
Vuonna 2022 Suomeen muutti 49 998 henkilöä, mikä oli 13 634 enemmän kuin vuotta aiemmin. Nettomaahanmuutto eli maahan- ja maastamuuton erotus oli 34 363 henkeä. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2010 lähtien 12 000–34 000 henkeä vuosittain. Eniten nettomaahanmuuttoa on tullut Euroopan maista.
Jos maahanmuuttoa tarkastellaan kansalaisuuden mukaan, erityisesti ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut koko 2010-luvun miinuksella, eli maasta on muuttanut pois enemmän Suomen kansalaisia kuin maahan on tullut. Vuosina 2020-2021 Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto kääntyi kuitenkin positiiviseksi, mutta vuonna 2022 kääntyi taas 1 626 henkeä tappiolliseksi.
Alla olevista kuvioista voit tarkastella muuttoliiketta lähtö- ja määrämaan, kansalaisuuden, kielen sekä syntymämaan mukaan. Klikkaamalla kuvioita suuremmaksi löydät lisää selausvalintoja eri maiden ja kielten mukaan sekä muita lisävalintoja (esim. kopioitava kuva, näytä taulukkona, jne.).
Lähtö- ja määrämaan mukaan
Lähtö- ja määrämaanosan mukaan
Kansalaisuuden mukaan
Kielen mukaan
Syntymämaan mukaan
