Suomen kansalaisuuden saaneet
Vuonna 2022 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin yhteensä 10 198, mikä on noin 3 555 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Irakin, Viron ja Somalian kansalaisille.
Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus on lyhyempi muun muassa Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille. Ilmoituksella Suomen kansalaisuuden voivat saada muun muassa entiset Suomen kansalaiset sekä Suomen kansalaisten ulkomailla syntyneet lapset ja ottolapset. (Lisätietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta.)
Alla olevista kuvioista voit tarkastella kansalaisuuden saaneisiin liittyviä keskeisiä lukumäärätietoja. Klikkaamalla kuvioita suuremmaksi löydät lisää selausvalintoja eri kansalaisuuksien mukaan (ensimmäinen kuvio) sekä muita lisävalintoja (esim. kopioitava kuva, näytä taulukkona, jne.).
Viime vuosina kansalaisuuksia on myönnetty 6 600–12 000 vuosittain. Kansalaisuuden saaneiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella, ja siitä lähtien vuosittainen Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on pysynyt tuhansissa. Vuonna 2017 ylitettiin ensimmäistä kertaa kymmenen tuhannen myönnetyn kansalaisuuden raja.
Myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien trendit seuraavat paitsi maahanmuuton trendejä, myös lainsäädännön muutoksia. Esimerkiksi uusien Suomen kansalaisuuksien yleistyminen 1990-luvun lopulla johtui siitä, että 1990-luvun alkupuolella maahan tulleiden suurten maahanmuuttajaryhmien Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittu vakituinen asumisaika Suomessa tuli täyteen.
Vuonna 2004 myönnettyjen kansalaisuuksien poikkeuksellisen korkeaan määrään vaikutti kansalaisuuslain uudistus. Uusi kansalaisuuslaki mahdollisti kaksoiskansalaisuuden – tällöin Suomen kansalaisuuden saatuaan oli mahdollista säilyttää myös entinen kansalaisuus. Uuden lain mukaisiin oloihin siirryttäessä oli myös viiden vuoden siirtymävaihe, joka mahdollisti kansalaisuuden palauttamisen entisille Suomen kansalaisille, heidän lapsilleen ja näiden alaikäisille lapsille. Tämä näkyi erityisesti siirtymäajanjakson lopun, vuoden 2008, tilastossa kohonneena lukuna. Vuoden 2012 korkea luku puolestaan selittyy kansalaisuuslain muutoksella, joka lyhensi kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa kuudesta vuodesta viiteen.
2010-luvulla Suomen kansalaisuuksia on myönnetty eniten Venäjän, Viron, Irakin ja Somalian kansalaisille. Vuonna 2022 nämä olivat myös suurimpia ryhmiä. Kansalaisuuden saaneista noin 13 prosenttia oli vuonna 2022 edelliseltä kansalaisuudeltaan jonkin EU-maan kansalaisia. Osuus on paljon pienempi kuin EU-maiden kansalaisten osuus Suomen maahanmuuttajaväestöstä.
Suomen kansalaisuuden saaneet ovat enimmäkseen nuoria – vuonna 2022 lähes puolet Suomen kansalaisuuden saaneista oli alle 30-vuotiaita. Suurin ikäryhmä olivat 30–34-vuotiaat. Myös 0–4-vuotiaille sekä 35–39-vuotiaille myönnettiin paljon Suomen kansalaisuuksia.
Kaksoiskansalaiset
Kaksoiskansalaisella tai monikansalaisella on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus. Vuoden 2022 lopussa Suomessa asui vakituisesti 159 966 henkilöä, joilla oli kaksoiskansalaisuus. Näistä Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia, joille on myönnetty jonkin toisen maan kansalaisuus, oli 40 425 henkilöä. Vastaavasti ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus, oli 119 541 henkilöä.
Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät vuoden 2022 lopussa olivat Venäjän kansalaiset, 37 813, Ruotsin kansalaiset, 10 048, Somalian kansalaiset, 8 393, Viron kansalaiset, 7 821 ja Irakin kansalaiset, 7 531.
Lisätietoa kaksoiskansalaisista löytyy tilastosta Suomen kansalaisuuden saamiset.