Uutisia 18.9.2024

Kansantalouden tilinpidon aikasarjat tarkentuneet

Tilastokeskus julkisti kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen tilastojen tarkistetut aikasarjat 18.9.2024. Aikasarjakorjauksen seurauksena luvut tarkentuivat vuodesta 2010 alkaen. Myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitettiin. Rahoitustilinpidon tiedot julkaistaan 30.9.2024.

Bruttokansantuotteen taso tarkentui alaspäin

Aikasarjatarkistuksen seurauksena bruttokansantuotteen taso laski 1–2 miljardia euroa/vuosi vuosina 2014–2023. Myös vuosien 2010–2013 tasoja päivitettiin, mutta muutokset olivat pienempiä. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 273 miljardia euroa vuonna 2023.

Bruttokansantuotteen volyymin muutosprosentin revisiot olivat aikasarjatarkistuksessa maltillisia. Tyypillisesti sekä laskentavuosi että vertailuvuosi tarkentuvat saman suuntaisesti. Vuonna 2023 bruttokansantuotteen volyymi laski 1,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

Kansantalouden vuositilinpidon tiedote

Bruttokansantuotteen tarkentuminen vaikuttaa myös kokonaisveroasteeseen. Vaikutukset veroasteeseen ovat nähtävillä verot ja veronluonteiset maksut -tilaston julkaisussa.

Useita arvonlisäykseen ja BKT:een vaikuttaneita menetelmämuutoksia

Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvässä luokitusmuutoksessa yritysten kuluiksi aiemmin kirjattuja eriä siirrettiin investointeihin. Myös yritysten maksamiin päivärahoihin liittyviä kirjauksia siirrettiin välituotekäytöstä palkansaajakorjauksiin EU:n tilastoviraston Eurostatin ohjeistuksen mukaisesti. 

Lisäksi harmaan talouden osuutta Suomen taloudesta on arvioitu uudestaan. Uusien arvioiden perusteella harmaan talouden osuus Suomen taloudesta on aikaisempaa arvioitua pienempi. Uuteen arvioon vaikuttivat viime vuosina julkaistut Verohallinnon tutkimukset harmaan talouden koosta.

Yksityinen kulutus ja vienti tarkentuivat

Bruttokansantuote voidaan laskea toisaalta arvonlisäyksen kautta ja toisaalta talouden kysyntäerien kautta. Kysyntäeriä ovat mm. vienti, investoinnit ja kulutus. Aikasarjatarkistus tuo muutoksia yksityiseen kulutukseen, vientiin ja investointeihin.   

Kotitalouksien kulutusmenot tarkentuivat merkittävästi alemmalle tasolle kuin ennen aikasarjan tarkistusta. Tähän on useita syitä. Nykyinen yksityisen kulutuksen taso on aikaisempaa lähempänä kulutustutkimuksen tietoja. Lisäksi olemme luokitelleet uudelleen, mikä osuus yksityisestä kulutuksesta on Suomessa asuvien kotitalouksien kulutusta ja mikä on palveluvientiä.

Matkailuviennin lähteenä siirryttiin käyttämään vuonna 2023 käynnistynyttä Visit Finlandin Matkailijamittari-tutkimusta, joka mittaa erityisesti ulkomaisten matkustajien rahankäyttöä Suomessa. Aiemmin tiedot perustuivat Tilastokeskuksen tuottamaan Rajahaastattelututkimukseen (päättyi 2012), majoitustilaston ulkomaisten yöpymisten muutokseen sekä muihin lähteisiin. Näiden lähteiden välillä on selvä tasoero, ja matkustustaseen aikasarja on tarkistettu takautuvasti eron umpeen kuromiseksi. 

Olemme myös hyödyntäneet aikaisempaa kattavammin kauppojen myyntitietoja.

Sektoritileihin merkittäviä muutoksia

Kansantalouden sektorikohtaisissa suhdeluvuissa, kuten kotitalouksien säästö ja säästämisaste, nähtiin aikasarjatarkistuksen myötä merkittäviä muutoksia. Kotitalouksien osalta tätä selittää erityisesti yksityisen kulutuksen tason lasku. Kotitalouksien säästö kasvoi aikasarjatarkistusta edeltävästä tasosta.

Yrityssektorilla muutos suhdelukuihin oli päinvastainen kuin kotitalouksilla. Yritysten nettoluotonanto heikkeni ja kotitalouksien koheni. Yrityssektorilla suhdelukujen muutosta selitti mm. yritysten tuottaman arvonlisäyksen lasku. 

Vaihtotaseen muutoksiin vaikutti erityisesti palveluviennin korjaus. Kun palveluvienti kasvaa, tavaroiden ja palveluiden tase ja vaihtotase vahvistuu. 

Matkailuviennin korjauksessa on suuria vuosittaisia eroja. Korona-aikaan matkustusrajoitteet laskivat matkailuvientiä ja aikasarjatarkistuksen vaikutus jäi satoihin miljooniin. Koronan jälkeen korjauksen vuosittainen vaikutus on ollut hieman yli miljardi euroa.

Kiinteistöverojen luokitus päivitetty

Kiinteistöverojen luokitus on päivitetty kansainvälisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Jatkossa kiinteistöverot ovat osa tuotannosta maksettavia veroja ja vaikuttavat siten muun muassa sektoreiden toimintaylijäämiin.

Julkisen talouden toimialaluokitukseen muutoksia

Julkisyhteisöiden osalta julkisen talouden sisäisestä kaupankäynnistä johtuvia eriä poistettiin. Tällä on merkittävä vaikutus paikallishallinnon toimialojen tuotokseen ja välituotekäyttöön, mutta ei arvonlisäykseen. Samalla toimialaluokitusta tarkennettiin niin, että yleisten hallintopalveluiden luokasta jaettiin eriä tarkemmille toimialoille.

Muutoksen jälkeen sisäisten erien käsittely noudattaa aikaisempaa paremmin kansantalouden tilinpidon kansainvälistä ohjeistusta.

Aikasarjassa katkoksia

Menetelmäuudistuksen takia palkka- ja verotietojen vertailukelpoisuuteen on tilastoja käytettäessä syytä kiinnittää erityistä huomiota. Näihin liittyviä muutoksia on ulotettu vuoteen 2010 asti eli vuosien 2009 ja 2010 välillä on aikasarjakatkos.

Paikallishallinnon osalta menettely, jossa sisäisiä eriä on poistettu, on tehty vuodesta 2015 alkaen.
Hyvinvointialueiden tulo paikallishallintosektorille vuonna 2023 toi merkittäviä muutoksia valtion ja paikallishallinnon eriin. Tämä vaikeuttaa julkisyhteisöjen tietojen vertailtavuutta vuosien 2022–2023 välissä. 

Aikasarjatarkistukset parantavat EU-maiden tietojen vertailukelpoisuutta

Aikasarjatarkistuksia tehdään kaikissa EU-maissa viiden vuoden välein yhteisesti valittuna vuotena. Niillä pidetään yllä kansantalouden tilinpidon ajantasaisuutta sekä kansainvälistä vertailukelpoisuutta. 
Vuonna 2024 tehtävistä muutoksista suuri osa liittyy kansainväliseen yhteistyöhön, joka pyrkii yhtenäistämään bruttokansantulon laskentaa sekä ohjaa julkisyhteisöjen laadintaa koskevia vaatimuksia EU-maissa. Mukana on myös kansallisia muutostarpeita. 

Lisätietoja: 
Yliaktuaari Tapio Kuusisto p. 029 551 3318