Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Kasvuhakuisten pk-yritysten vientinäkymät kohenevat
Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamusindikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yrityssektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.
Talouden suhdanne on tuoreen pk-barometrin valossa melko heikko. Näkymät vuodeksi eteenpäin ovat negatiiviset, mutta kasvuhakuisilla yrityksillä selvästi valoisammat (Kuvio 1).
Edellisen vuoden kehitys oli niin ikään kaikilla pk-yrityksillä heikko, ja vain noin parikymmentä prosenttia yrityksistä odottaa suhdannetilan kohenemista seuraavan vuoden aikana.
Kasvuhakuisien yritysten suhdannekuva on muita yrityksiä selvästi positiivisempi. Yli puolet kasvuhakuisista yrityksistä raportoi suhdanteiden kohentumisesta edellisen vuoden aikana ja lähes 60 prosenttia odottaa tilanteen kohentumista seuraavan vuoden aikana. Kasvuhakuiset yritykset odottavat suhdanteiden parantumista seuraavan vuoden aikana melkein kolme kertaa yleisemmin kuin muut pk-yritykset.
Kuvio 1: Paranevia suhdanneodotuksia, osuus yrityksistä jotka arvioivat odotusten paranevan seuraavan vuoden aikana ja jotka arvioivat että ne paranivat edellisvuoden aikana
Kuvioiden lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.
Voimakkaasti kasvuhakuisten* pk-yritysten määrä on kuitenkin Suomessa varsin rajallinen. Niiden osuus kaikista pk-yrityksistä on barometrin mukaan noin 7 prosenttia. Tämä tarkoittaa koko Suomessa arviolta 18 000–19 000 yritystä.
Yritysten suhdanneodotukset seuraavan vuoden aikana ovat varsin samankaltaisia eri toimialoilla. Kasvuhakuisissa yrityksissä odotukset ovat korkeimmillaan osaamisintensiivisissä KIBS-palveluissa, muissa palveluissa ja rakentamisessa, mutta vaatimattomammat kaupan alalla ja etenkin teollisuudessa.
Puolet kasvuhakuisista odottaa viennin kasvavan
Pk-yritysten viennin odotetaan kehittyvän hieman edellisvuotta paremmin seuraavan vuoden aikana. Lähes 15 prosenttia niistä odottaa viennin kohenevan seuraavan vuoden aikana (Kuvio 2). Edellisvuonna 11 prosenttia yrityksistä raportoi viennin kasvusta.
Viennin kasvuodotukset kohenevat huomattavasti, kun tarkastellaan pelkästään vahvasti kasvuhakuisten yritysten joukkoa. Edellisvuoteen verrattuna niiden vienti oli noussut lähes kolmanneksella, ja seuraavan vuoden aikana viennin kohenemista ennakoi puolet kasvuhakuisista yrityksistä.
Kuvio 2: Kohenevia vientiodotuksia, osuus yrityksistä jotka arvioivat odotusten paranevan seuraavan vuoden aikana ja jotka arvioivat että ne paranivat edellisvuoden aikana
Aktiivisempia kansainvälistymään
Kasvuhakuiset yritykset ovat lähes poikkeuksetta muita pk-yrityksiä vahvemmin suuntautuneita kansainvälisille markkinoille. Globaalit markkinat kiinnostavat etenkin silloin, kun yrityksen teknologia ja tuotteet edustavat globaalia kärkeä ja niiden tuotanto on helposti skaalattavissa.
Barometrin valossa kasvuhakuiset yritykset olivat kaikilla mittareilla muita pk-yrityksiä kansainvälisempiä. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille harjoitti 12 prosenttia pk-yrityksistä, kun kasvuhakuisista yrityksistä vientiä harjoitti 30 prosenttia.
Vain 4 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti ulkomaisesta tytäryrityksestä tai yhteisyrityksestä, kun kasvuhakuisilla yrityksillä vastaava osuus oli 13 prosenttia eli yli kolminkertainen kaikkiin pk-yrityksiin nähden. Myös sopimusvalmistus ja lisensointi ulkomailla oli kasvuhakuisilla yrityksillä selvästi muuta pk-sektoria yleisempää.
Kasvuhakuiset yritykset ovat muita kansainvälistyneitä pk-yrityksiä aktiivisempia kaikilla markkina-alueilla paitsi EU-maissa (Kuvio 3). EU-maat olivat kokonaisuutena selvästi merkittävin markkina, 90 prosenttia kansainvälistyneistä yrityksistä toimi näillä markkinoilla.
Venäjän markkina on edelleen varsin merkittävä pk-yrityksille eli toiseksi suurin ennen EU:n ulkopuolista Eurooppaa. Venäjän markkina tuonee kuitenkin pk-yrityksille meneillään olevan kriisin ja pakotteiden kautta lisää haasteita ja vaikeuksia.
Kuvio 3: Pk-yritysten kansainvälistyminen alueittain, osuus yrityksistä joilla vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla
Kaikista teollisuuden pk-yrityksistä noin 30 prosenttia harjoitti vientiä, kun kasvuhakuisista teollisuusyrityksistä vastaava osuus oli lähes kaksinkertainen eli 55 prosenttia. Osaamisintensiivisissä palveluissa etenkin kasvuhakuiset yritykset olivat yllättävän vahvoja viennissä, 43 prosenttia kasvuhakuisista harjoitti vientiä, kun kaikista KIBS-yrityksistä osuus oli vain 14 prosenttia.
Kasvua digitaalisilla työkaluilla
Kasvavan ja kasvuhakuisen yritystoiminnan onnistumisen kannalta on oleellista löytää ne yritystoiminnan työkalut, joilla kasvua voidaan vauhdittaa. Myös markkinoilla täytyy olla kysyntää ja kiinnostusta liiketoiminnaltaan kasvavien yritysten tuotteille.
Aivan kehityksen ytimessä ovat digitaaliset työkalut ja palvelut, joilla toimintaa voidaan skaalata minimaalisin lisäkustannuksin ja samanaikaisesti markkina-aluetta laajentaa globaaliksi.
Pk-barometrin mukaan vahvasti kasvuhakuiset yritykset käyttävät digitaalisia työkaluja selvästi yleisemmin kuin muut yritykset (Kuvio 4). Kasvuhakuiset pk-yritykset ovat oivaltaneet digitaalisten työkalujen potentiaalin liiketoiminnan kannalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muita yrityksiä aktiivisempaa sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käyttöä, myyntiä verkossa sekä digitaalisten jakelukanavien hyödyntämistä.
Sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, käytti yli 60 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä, mutta kaikista yrityksistä alle 40 prosenttia. Pilvipalveluita kasvuhakuiset yritykset käyttivät lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin muut yritykset. Selkeä ero kasvuhakuisten yritysten hyväksi oli myös digitaalisten kanavien käytössä, joita kasvuhakuisista yrityksistä käytti lähes 40 prosenttia mutta kaikista yrityksistä vain viidennes.
Kuvio 4: Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen
Huomattavasta julkisuudesta huolimatta sekä teollinen internet että big datan käyttö oli varsin vähäistä pk-yrityksissä. Kasvuhakuisissa yrityksissä näiden käyttö oli yleisempää mutta silti vähäistä.
Yritysten aikomukset laajentaa digitaalisien työkalujen käyttöä seuraavan vuoden aikana olivat varsin maltillisia. Kasvuhakuiset yritykset aikovat edelleen panostaa digitaalisuuteen selvästi muita yrityksiä yleisemmin. Tämän toteutuessa kuilu digitaaliseen liiketoimintaan panostavien ja muiden yritysten välillä kasvanee edelleen.
Seuraavan vuoden aikana kasvuhakuiset yritykset aikovat panostaa erityisesti myyntiä lisääviin työkaluihin eli verkkokauppaan sekä digitaalisten kanavien käyttöön myynnissä ja markkinoinnissa. Muut yritykset panostavat ensisijaisesti sosiaaliseen mediaan ja verkkokauppaan.
Lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.
*Kasvuhakuisilla yrityksillä tarkoitetaan barometrissä sellaisia yrityksiä, jotka valitsivat kyselyssä vaihtoehdon ”olemme voimakkaasti kasvuhakuinen”. Tällaisia yrityksiä oli tutkimuksessa 345.
Lue samasta aiheesta:
Henkilöstömäärä, liikevaihto, taseen arvo, riippumattomuus – perusteita pk-yrityksen määrittelylle on useita. Ja kyse on, paitsi talousymmärryksestä, myös tukimiljardien oikeasta kohdentumisesta.
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Pitkät talouden nousukaudet hälventävät käsitystämme riskeistä, joiden takia rahoitusmarkkinat ajautuvat aika ajoin finanssikriiseihin. Syklejä voidaan kuitenkin tarkastella asuntojen hintojen ja luottojen avulla, kertoo Tilastokeskuksessa laatimani maisterintutkielma.