Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on yleistä, mutta toistaiseksi ilmiöstä on vain vähän tutkittua tietoa. Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella vuoroasuvia lapsia on kymmeniätuhansia ja he ovat verraten tyytyväisiä arkeensa.
Vapaa-aikatutkimus
Kirjojen lukeminen ja pitkien tekstien kirjoittaminen on vähentynyt lapsilla ja nuorilla 2000-luvulla. Toisaalta verkkomedian ja somekanavien käyttö kysyy uudenlaista monilukutaitoa ja tiivistä, epämuodollista ilmaisutapaa. Kodin, koulun ja kirjaston merkitys lasten lukuharrastuksen tukemisessa on edelleen suuri.
Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.
Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalaistoimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.
Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media ovat lyhyessä ajassa muuttaneet lasten ja nuorten luovaa kulttuuria syvällisellä tavalla. Kirjoittaminen on menettänyt suosiotaan tällä vuosituhannella, mutta videoita kuvaa yhä useampi. Jako tyttöjen ja poikien harrastuksiin on edelleen selvä.
Omistusmökkien ja vuokramökkien yhteismäärällä mitattuna eniten mökkejä on kesämökkitilastojen kärkipaikkoja pitävissä Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Katso eri kuntien mökkitilanne vuorovaikutteiselta kartalta.
Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.
Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielenkiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aikatutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kielitaitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan mediasisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta. Korkeakoulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin nettisisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttötapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.
Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteydenpito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, todennäköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.
Suomalaisten musiikkimaku on selvästi monipuolistunut 2000-luvulla uusien vaikutteiden myötä. Popmusiikki on 50 vuodessa noussut yhdestä inhotuimmasta kaikkein suosituimmaksi musiikinlajiksi, eikä taannoista tango-Suomea enää ole. Eri sukupolvilla ja -puolilla on omat suosikkinsa ja inhokkinsa.
Yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana, kertoo vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen.
Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.
Suomalainen ravintolakulttuuri on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ravintoloissa syöminen on lisääntynyt, tansseissa käyminen ja ravintolaillanvietto muuten on vähentynyt. Eniten ravintoloissa ja kahviloissa viihtyvät nuoret kaupungeissa asuvat.
Pelaaminen on perinteisesti ollut erityisesti lasten ja nuorten hupia. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan erilaiset pelit ovat suosittuja myös vanhemmissa ikäryhmissä. Intensiivisintä pelaaminen on edelleen pojilla ja nuorilla miehillä, joille muiden muassa strategia- ja ammuskelupelit ovat merkittävä ajanviete.
Vähintään kolme kertaa vuodessa elokuvissa kävi vajaa kolmannes vapaa-aikatutkimukseen 2017 vastanneista. Elokuvissa käymisen suosio on kasvanut lähes kaikissa ikäryhmissä verrattuna 1990-luvun alkuun. Samanaikaisesti elokuvien katsominen televisiosta on vähentynyt tarjonnan laajenemisesta huolimatta.
Joka toinen vapaa-aikatutkimukseen vastannut ilmoitti opiskelleensa vapaa-ajallaan vuonna 2017. Kaikkein nuorimpien opiskeluun osallistuminen on lisääntynyt, samoin kuin 65 vuotta täyttäneiden, joilla osallistuminen on lähes kaksinkertaistunut vuosiin 2002 ja 1991 verrattuna.
Luontoon liittyvät harrastukset ovat suosittuja ja tavoittavat monipuolisesti eri väestöryhmiä. 1990-luvun alkuun verrattuna luontoharrastajien osuus on vähentynyt.
Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.
Jääkiekon suosio on viimeisen viidentoista vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta lähes kaikkien muiden urheilulajien seuraaminen paikan päällä on vähentynyt. Myös kilpailijana osallistuminen on vähentynyt.
Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.
Jakelutekniikan muutokset ovat vaikuttaneet monin tavoin televisiomarkkinoihin ja ohjelmien katseluun. Varsinkin nuoret ovat vähentäneet lineaaritelevision katselua, mutta ikäryhmittäiset erot ovat suuria. Onko perinteinen televisio näivettymässä pois? Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin television ja nettitelevision katselutavoista.
Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.
Vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää. Vapaa-aikatutkimus kertoo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Tämä artikkeli aloittaa vapaa-aikatutkimuksen tulosten julkistamisen.