Suomen väestöstä joka kolmas oli 1950-luvulla alle 18-vuotias, nyt enää harvempi kuin joka viides. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on noussut yli sadantuhannen, valtaosa on syntynyt Suomessa.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Syntyvyys nousuun syyllistämällä?
Osallistuessaan ensi kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus toi mukanaan nyyttäripöytään keskustelun vauvakadosta. Miksi siitä puhutaan nykyajan nuorten syynä, kun ilmiö on yliaktuaari Markus Rapon mukaan jatkunut jo 20 vuotta?
Syntyvyyden lasku nousi jälleen keskusteluun Tilastokeskuksen julkaistua väestön ennakkotilaston, jossa kerrottiin vauvakadon käyneen tämän vuoden puolella entistä rajummaksi. Muun muassa Yle, Helsingin Sanomat ja Iltasanomat vertailivat tilannetta nälkävuosiin.
SuomiAreenalla Väki vähenee, pidot paranee. Vai paraneeko? -paneelikeskustelun juontanut Tuomas Enbuske kysyi, mitä väliä sillä on, syntyykö ihmisiä Suomessa enää enemmän. Hän sai vain yhden vastauksen.
”Täytyy olla jollain tavalla huolissaan tästä kokonaisuudesta, siis jos haluamme tällaisen hyvinvointivaltion”, Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoi.
Lapsia on aiemminkin hankittu vanhuuden vakuutukseksi. Näyttää siltä, että syntyvyyden laskusta ollaan huolissaan lopultakin samoista syistä kuin ennen hyvinvointivaltiota. Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko myönsi ikääntyvän väestön tarvitsevan nuorempia hoitamaan heitä myös veroeuroillaan.
Ei Suomeen synny liian vähän lapsia, vaan ihmiset elävät liian pitkään.
Kuka tässä nyt on minäkeskeinen ja mistä syystä? Alle 30-vuotiaita syytellään pitkittyvästä nuoruudesta ja opiskeluiden venymisestä.
Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamon mukaan uusimmat tutkimukset kertovat, ettei syntyvyyden lasku liity kuitenkaan korkeasti koulutettuihin naisiin. Koulutetuilla ja hyvätuloisilla ihmisillä on enemmän lapsia kuin vähemmän kouluja käyneillä.
Mutta kun opiskelut ja työelämään asettuminen on lopulta hoidettu pois alta, voi hedelmällisyys olla muisto vain.
Tällä hetkellä julkisen terveydenhoidon piirissä yli 40-vuotiaat eivät saa lapsettomuushoitoja, vaan joutuvat hakeutumaan yksityiselle puolelle. Tulevaisuudessa huokeat hoidot kaikille omia lapsia toivoville voisivat olla osaratkaisu vauvakatoon. Ehkä Suomen talouskin saataisiin kuntoon, kun yli 40-vuotiaat ensisynnyttäjät ehtisivät innovoida ennen vanhemmuusvapaille siirtymistä.
Markus Rapo kertoikin, ettei syntyvyys ole ollut 50 vuoteen väestön kokoa ylläpitävällä tasolla. Potentiaalisten lisääntyjien syyllistäminen ei siis aiemminkaan ole kovin hyvin toiminut.
Taloustutkimuksen tuoreessa kyselytutkimuksessa selvisi, että 18-28-vuotiaat nuoret arvostavat yllättävänkin perinteisiä asioita. Vastanneista 88 prosenttia haaveili asuvansa 20 vuoden kuluttua oman perheen kanssa ja vain viisi prosenttia näki asuvansa tulevaisuudessa yksin.
SuomiAreenalla nousi Lasten ja nuorten säätiön kutsumina lavalle kaksi nuorta tyttöä. Kysyttäessä heidän unelmaansa tytöt vastasivat aikailematta: Perhe.
Nuorten unelmat kertovat eri tarinaa kuin yleisen keskustelun syyllistämispuhe. Syntyvyyden lasku ei ole se ongelma, vaan se viestii suuremmista ongelmista. Niihin meidän tulee tarttua.
Kirjoittaja työskentelee Tieto&trendit-toimituksessa korkeakouluharjoittelijana kesän 2017.
Lue samasta aiheesta:
Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.
Lapsen saaminen oli menneisyydessä usein väistämätön osa elämää, mutta nykyisillä sukupolvilla on mahdollisuus harkita asiaa omakohtaisemmin. Lapset syntyvät nyt toivottuina, usein suunniteltuinakin. Samalla syntyvyyskysymyksessä painavat yhteisön etu ja intressit – eri vuosikymmeninä eri näkökulmista.
Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.
Ruotsinkielisyys ei ole tiukkarajainen määritelmä ja suomenruotsalaisten lasten määrä voidaan laskea useammalla tavalla. Lähes puolet ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista on käytännössä kaksikielisiä. Erityisen yleistä tämä on pääkaupunkiseudulla.
Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä. Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.
Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.
Median- ja tiedonlukutaitomme nousee merkittäväksi demokratiaa ylläpitäväksi kansalaistaidoksi, kirjoittaa tietopalvelujohtaja Hannele Orjala.