Vuonna 2020 Suomessa kuoli pikkulapsia ja peruskouluikäisiä vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana. Myönteinen kehitys ei ulotu kuitenkaan nuoriin, sillä 15–19-vuotiaiden kuolleisuus on kääntynyt jälleen kasvuun. Lapset menehtyvät useimmiten tauteihin, nuorilla yleisimmät kuolinsyyt ovat itsemurha, liikenneonnettomuudet ja myrkytystila.
Onko koronaan kuolleista tietoa? – Kuolemansyytilastoa saadaan vielä odottaa
Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa covid-19-virusinfektion aiheuttamista kuolemista joutuu vielä odottamaan. Tällä välin tiedontarpeeseen vastaavat julkisuudessa esitetyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisterin päivittäiset tiedot covid-19-tautiin liittyvistä kuolemista.
THL:n tartuntatautirekisterin tiedot covid-19 -kuolemantapauksista perustuvat tartuntatauti-ilmoituksilla kerättyihin covid-19-tapauksiin sekä väestötietojärjestelmän kuolintietoihin.
Kuoleman arvioidaan liittyvän koronavirukseen, jos positiivinen covid-19-testinäyte on annettu kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana, tai jos lääkäri on tehnyt ilmoituksen tartunnan saaneen kuolemasta. Varsinainen kuolemansyy saadaan selville vasta lääkärien kirjoittamilta kuolintodistuksilta.
Koronapandemian voimakkuuden vaikutusta kuolleisuuteen voidaan arvioida vertaamalla kuolleisuutta aiempien vuosien kokonaiskuolleisuuteen. Tilastokeskuksen väestötilasto on julkaissut viime keväästä alkaen pikaennakkona viikoittaisia kuolleiden lukumäärätietoja.
Euroopan tilastoviraston Eurostatin sivuilla julkaistaan viikkotietoja kaikkien jäsenmaiden toimittamista kuolleiden määristä ja ylikuolleisuutta arvioidaan vertaamalla vuoden 2020 kuolleisuutta vuosien 2016–2019 keskiarvoon (kuvio 1).
Kuolleiden määrässä on vuosittaista vaihtelua. Vaikka vuonna 2020 kuoli noin tuhat ihmistä edellisvuotta enemmän, se ei väestötilastojen ennakkotiedon perusteella ole poikkeuksellista eikä koronapandemian kokonaisvaltaista vaikutusta vielä tiedetä.
WHO ohjaa sekä kuolintodistuksen kirjoittajaa että tilaston laatijaa
Kuolintodistuksen kirjoittava lääkäri määrittelee, liittyykö covid-19-virusinfektio kuolemaan. Maailman terveysjärjestö (WHO) ohjeistaa kirjoittamaan covid-19:n peruskuolemansyyksi, kun kuolema on suoraan aiheutunut covid-19-tautia aiheuttavasta koronaviruksesta. Jos henkilö on kuollut muuhun tautiin tai vammaan, voi covid-19 olla myötävaikuttava kuolemansyy.
Tilastokeskuksessa lääkärien kirjoittamien kuolintodistusten pohjalta muodostetaan kansainvälisesti vertailukelpoinen kuolemansyytilasto.
Tilaston peruskuolemansyyksi covid-19 valitaan, jos tauti on kirjoitettu kuolintodistukselle peruskuolemansyyksi, välivaiheen syyksi tai välittömäksi syyksi. WHO:n ohjeiden mukaan covid-19 ei voi johtua mistään muusta taudista tai vammasta. Kuolintodistuksille myötävaikuttaviksi kuolemansyiksi merkityt covid-19-virusinfektiot eivät näy kuolemansyytilastossa koronan aiheuttamina kuolemina.
WHO:n ohjeiden mukaan tilastossa covid-19-kuolemiin lasketaan mukaan niin laboratoriovarmennetut (ICD10:n koodi U07.1) kuin -varmentamattomatkin (ICD10:n koodi U07.2) kuolemat.
Kuolemansyytilaston muodostaminen on parhaillaan käynnissä
Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto on vuositilasto, jonka lähteenä ovat lääkärien kirjoittamat kuolintodistukset ja väestötietojärjestelmän kuolintiedot.
Vuoden 2020 tilastoaineiston muodostaminen on parhaillaan käynnissä Tilastokeskuksessa. Suomessa kuoli viime vuonna ennakkotietojen mukaan lähes 55 000 henkilöä, joista noin 8 000 henkilön kuolintodistus on saapumatta Tilastokeskukseen. Tammi-kesäkuulta puuttuu vielä noin 1 000 kuolintodistusta.
Koska tiedot vuodelta 2020 ovat niin puutteellisia, ei niistä voida vielä tuottaa luotettavaa tilastoa.
Lain mukaan lääkäreillä on kolme kuukautta aikaa henkilön kuolemasta kirjoittaa kuolintodistus. Käytännössä kuolintodistuksia ei kuitenkaan pystytä aina laatimaan ajallaan.
THL:n oikeuslääkärin tarkistama ja hyväksymä kuolintodistus lähetetään postilla Tilastokeskukseen. Kuolintodistukset ovat vielä 80 prosenttisesti paperilla. Todistukset skannataan Tilastokeskuksessa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeiden mukaisesti Tilastokeskuksessa muodostetaan kuolemansyistä henkilölle tilaston peruskuolemansyy, joka on tilaston tärkein julkaistava tieto. Muut kuolemansyyt tallennetaan tutkimustietokantaan.
Kuolemansyytilasto julkaistaan mahdollisimman nopeasti sen valmistumisen jälkeen.
Airi Pajunen ja Kati Taskinen työskentelevät kuolemansyytilastossa Tilastokeskuksen Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä.
Lisätietoja:
Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto kuolemansyyt@stat.fi
Tilastokeskuksen väestötilasto viikoittaisten kuolleiden määrät info@stat.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri: info(at)thl.fi
Lue samasta aiheesta:
Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
I år firas hundra år av självstyrelse på Åland. Det åländska samhället har genom tiderna formats av både stormaktspolitik och det geografiska läget mitt i havet.
Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni hieman koronavuonna. Eri lähisuhteissa ja ikäryhmissä kehityksen suunta oli erilainen. 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten, noin viidenneksellä. Korona-ajan kokonaisvaikutukset selviävät vasta viiveellä.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.